Kategoria: Puheet ja alustukset / Tal och inledningar

Inbjudan 9.4. Referat av Kaisa Häkkinens föredrag 10.3.

Nedan följer Nina Björkman-Nystens artikel om professor Kaisa Häkkinens väbesökta föredrag i Agricolahuset i Pernå söndagen 10 mars.

Pernå, Viborg och Åbo påverkade starkt finska skriftspråket

Text Nina Björkman-Nystén

Intresset för Mikael Agricola håller i sig. Nya fakta kommer fortfarande fram, det syns bland annat i boken Mikael Agricola, Turku ja Suomi som presenterades i Agricolahuset på söndagen.

PERNÅFullt hus blev det, professor emerita Kaisa Häkkinen, som har haft huvudansvaret för att boken kom till, gladde sig åt att tala om verket i huvudpersonens hemby.

  • Platsen har betydelse, omgivningen påverkar ju alltid en människas utveckling. Nu vet vi att Mikael Agricola kom från ett välbärgat hem, inte långt från det här huset. Men lite tur måste nog till för att det just i hans närhet råkade finnas en präst som såg den lilla pojkens begåvning. Efter undervisningen i den egna kyrkan fortsatte hans skolgång i Viborg.

Frågan om Mikael Agricolas modersmål dyker ständigt upp, så också den här söndagseftermiddagen. I den stora publiken fanns en av Häkkinens forskarkolleger, professor Simo Heininen, som har skrivit ett av kapitlen i den aktuella boken, han fick frågan av Häkkinen: vad säger vi idag?

  • Det måste ha varit ungefär som i flera hem idag att både svenska och finska levde sida vid sida, fortsatte Kaisa Häkkinen. Det är också klart att den finska Mikael Agricola talade i sitt hem präglade utvecklingen av det finska skriftspråket, liksom hans skolspråk i Viborg och arbetsspråk i Åbo.

Bokens två redaktörer har var skrivit var sitt kapitel i de 272 sidor tjocka boken, Kaisa Häkkinen: Mikael Agricolan sanakirja (Mikael Agricolas ordbok) och Tanja Toropainen: Yhdyssanat Mikael Agricolan teoksissa (Sammansatta ord i Mikael Agricolas verk). Boken Mikael Agricola, Turku ja Suomi är den första som Mikael Agricola-seura har gett ut. Sällskapets hemort är Åbo och dess uppgift är uttryckligen att stöda forskning kring allt som berör Agricola. Boken kommer att finnas till salu i Agricolahuset, de exemplar Kaisa Häkkinen hade med sig såldes alla i ett huj.

Samarbetet mellan de båda sällskapen är gott och utvecklas hela tiden. Vice ordförande för Agricolasällskapet i Pernå Tuovi Putkonen är med medlem i Mikael Agricola-seuras styrelse, vilket naturligtvis är viktigt för samarbetet.

Mikael Agricolas spår i hembyn

Mikael Agricola var en mångsidig person. Ur bevarade skrifter framgår bland annat att han befattade sig med hälsofrågor och livsstil. Odling och särskilt örter nämns ofta, något som redan i sommar kommer att synas i Agricolahuset och trädgården därom kring. En örtagård planeras redan nu och så fort som vädret det tillåter planteras de första växterna.

Det finns inte belägg för att Agricola själv skulle ha odlat, men nog för att han ägde mark. Först i Pernå, marken övergick sedan till andra släktingar, men också i Rusko närheten av Åbo.

Forskningen kring Mikael Agricola fortsätter, det finns fortfarande mycket att reda ut, i Pernå och på flera andra orter. Kaisa Häkkinen själv skriver som bäst om honom som lärare, titeln är klar; Koulumestari Mikaelin muistinpanoja (Skolmästare Mikaels minnesanteckningar).

  • Det gick fick flera hundra år utan att Mikael Agricola var någon kändis, men när forskningen väl kom i gång finns det stort intresse som för honom hans tid, sa professor Häkkinen. Mycket fick han gjort under sitt ganska korta liv, han dog 1557 och föddes omkring 1510.

I hemtrakten Pernå kyrkoby uppmärksammas han stort redan den 9 april, då firas Agricoladagen i Agricolahuset klockan 18. Kaffeserveringen börjar redan klockan 17.30, inträdet är fritt.

(Artikeln har ingått i Nya Östis.)

Pernajan Agricola-Seuran vaiheita

Ohessa julkaisemme Tuovi Putkosen puheen Pernajan Agricola-seuran 15-vuotisjuhlassa. Juhla pidettiin Isnäsin Solbackassa 27.11.2021.

Palataan ajassa lähes 40 vuotta taaksepäin, sillä oma kiinnostukseni Agricolaa kohtaan heräsi jo silloin.

Loviisan ruotsalaisen seurakunnan kappalainen Karl af Hällström ja hänen tyttärensä Antonia vierailivat Pernajan Agricola-museon avajaisissa. Kuvassa myös Pernajan Agricola-seuran varapuheenjohtaja Tuovi Putkonen.

Pernajassa järjestettiin Agricola-päivät, joissa esitelmiä pitivät sen ajan johtavat Agricola-tutkijat, kuten professori Kauko Pirinen. Olin silloin toimittajana Uudenmaan alueradiossa ja olin paria vuotta aikaisemmin muuttanut Pernajaan. Kiinnostuin tästä uuden kotikuntani suurmiehestä ja tein aiheesta useita radio-ohjelmia.

24 vuotta sitten silloinen Pernajan kulttuurilautakunnan puheenjohtaja taiteilija Jan Lindh kutsui minut mukaan työryhmään, jossa muun muassa suunnittelimme Pernajan ala-asteille Agricola-opetusmenetelmiä. Sekä suomen- että ruotsinkieliset opettajat, kokoontuivat Koskenkylän ala-asteelle neuvonpitoon ja lähtivät innostuksella mukaan Agricola-talkoisiin. Tuohon aikaan aloitettiin myös arkeologiset kaivaukset kirkonkylässä. Mukana Agricola-hankkeessa 1997 olivat kunnanjohtaja Ralf Sjödahl, silloinen kulttuurisihteeri Leif Eriksson, kirkkoherra Uolevi Salminen, Göran Asplund ja kääntäjä Veijo Kiuru. Veteraanimuseo luovutti silloin nurkkauksen Agricola-näyttelylle.

Kului taas muutama vuosi, kunnes tuli Pernajan kirkon 650-vuotisjuhla vuonna 2003. Sitä suunniteltiin työryhmässä kirkkoherra Uolevi Salmisen ja kanttori Mia Aitokarin kanssa. Päätimme silloin pyytää Kai Niemistä kirjoittamaan näytelmän Mikael Agricolasta, Pernajan pojasta, ja hienon näytelmän hän kirjoittikin.

Kirkon juhlien aikaan jo mietittiin miten juhlitaan vuotta 2007, kun Agricolan kuolemasta tulee kuluneeksi 450 vuotta, ja se liittyykin jo Agricola-seuramme syntyhistoriaan.

Pernajan kunta perusti vuonna 2005 Agricola-työryhmän, johon kuuluivat Kalevi Lappalainen, Gustaf Antell, Marjo Vuokko, Anne Hovi, Jenny Ulfsson, nykyinen Korsu ja allekirjoittanut. Päätimme hakea juhlavuotta varten rahoitusta Idässä itää-yhdistykseltä, mutta koska kunta ei voinut olla rahan hakijana, perustimme yhdistyksen, Pernajan Agricola-seuran, Agricola-Sällskapet i Pernå. Se rekisteröitiin 8.12. vuonna 2005. Onnistuimmekin saamaan eri tahoilta reilun 40 000 euron avustuksen.

Saimme aikaan opastetun Agricola-polun, Agricola-esitteen, arkeologiset juhlakaivaukset, Mikael-näytelmän DVD:n, näytelmän esityksen ja Agricola-museon Pernajan vanhaan pappilaan ja paljon, paljon julkisuutta Agricolalle.

Juhlavuosi 2007 oli raskas urakka. Loppuvuonna pidetyssä syyskokouksessa saatettiin todeta, että kaikki sujui hienosti, jopa yli odotusten, museo kiinnosti ryhmiä ja koululaisia, mutta vetäjätiimi oli väsynyt kaikkeen ahertamiseen. Olin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja oli Marjo Vuokko. Jenny Olsson lupautui rahastonhoitajaksi vain siihen asti kun Agricola-hankkeen lopputilitykset oli saatu päätökseen ja Laura Tennberg sihteeriksi osaksi seuraavaa vuotta. Muita hallituksen jäseniä olivat Mia Aitokari, Anne Hovi, Anni Karlsson, Barbro Gustafsson-Still ja Görel Selander.

Rahastonhoitajan ja sihteerin tilalle ei löytynyt seuraavana vuonna uusia vastuunkantajia. Agricola-seuran kuihtumista lisäsi vielä kuntaliitos vuonna 2010. Tuntui, ettei Pernajan asioilla eikä etenkään Agricolalla ollut enää mitään painoarvoa. Mutta sitten saimme onneksi kokoon uuden hallituksen ja puheenjohtajaksi Kai Niemisen vuonna 2013, ja toiminta sai uutta tuulta purjeisiin, kiitos kaikkien seitsemän viime vuoden aikana aktiivisesti mukana olleiden.

ja lopuksi:

Kiipesin Elina Soraisen kanssa noin 15 vuotta sitten Agricolan syntymäkodin pihasta kohoavalle korkealle kalliolle. Katselimme sieltä avautuvaa huikeaa maisemaa Pernajanlahdelle. Kuvittelin olevani pikkupoika, joka kiipeää kotivuorelle ja näkee niin kauas kuin silmä siintää. Ajattelin, että tuo maisema jäi lähtemättömästi Mikael-pojan mieleen, sielunmaisemaksi. Lapsuusmaiseman rannaton ulappa symboloi hänen myöhempää elämäntyötään.

”Mikael ja minä”

Mia Aitokarin puhe Agricola-Seuran vuosijuhlassa, joka pidettiin Isnäsin Solbackassa 27.11.2021

Talvi tuli jotas pyysit! 
Mitä suvi voitti visusti kysy. 
Lyhyt on päivä ja yö on pitkä, 
köyhien meno on sangen sitkee. 
Älä kylvä taikka haureutta tee, 
jos sinä tahdot terveenä elää. 
Tällä kuulla usein sopii kylpee,
niin kuin Messue sanoo. 
Nyt sinappia, pippureita, kynsilaukkaa
maarianverijuurta ja sipulia kelpaa nauttia.

Näin sanoo Mikael rukouskirjassaan marraskuusta, jota nyt vielä saamme muutaman päivän katsella. Vuodenkierto, elämänkulku, oppi ja viisaudet seurasivat tätä miestä koko hänen lyhyehkön mutta sitäkin tuotteliaamman elämänsä ajan.

Jatka lukemista ”Mikael ja minä”