Historioitsija Teemu Keskisarjan haastattelu
Mikael Böök: Miten näet Mikael Agricolan osuuden Suomen historiassa? Pernajan Agricola-seuran www-saitin (pernaja.net) ylläpitäjänä haluaisin kuulla näkemyksiäsi Agricolasta, hänen ajastaan ja hänen vaikutuksestaan. Puhuin tästä myös seuran puheenjohtajan Kai Niemisen kanssa. Suostutko antamaan haastattelun?
Teemu Keskisarja: Sattumoisin paraikaa luen Kari Tarkiaisen kirjaa Ruotsin ja Moskovan rauhanneuvotteluista ja Agricolan osuudesta niissä. Toki voi minua haastatella. Parhaat vastaukset saat jos pistät kysymykset sähköpostilla, niin vastaan kirjallisesti.
MB Tämän haastattelun aloittaminen ei ole aivan helppoa koska Mikael Agricola tuo mieleeni niin monta kysymystä. Vastauksessasi haastattelupyyntöön kerroit ”sattumalta” lukevasi parhaillaan Kari Tarkiaisen kirjaa Ruotsin ja Moskovan rauhanneuvotteluista ja Agricolan osuudesta niissä. Ikäänkuin ”sattumalta” asustat itse Lapinjärvellä, joka aikoinaan kuului Pernajaan eli Agricolan synnyinpitäjään. (Viittaan Länsiväylä-lehdessä julkaistuun artikkeliin jossa kerrotaan mm.: ”Teemu Keskisarjan mielestä Lapinjärvellä on kaikki palvelut, joita hän tarvitsee, eikä mihinkään tarvitse jonottaa”.) Onko sinulla sukujuuria Lapinjärvellä, tunnetko ehkä jonkinlaista yhteyttä Mikael Agricolaan hänen synnynseutunsa kautta?
TK Ei ole sukujuurta eikä geneettistä yhteyttä, mutta Itä-Uudenmaan historiaa olen paljon pohtinut. Pernajaa viimeksi hattujen sodan ja kivikirkon kautta.
Esimerkiksi suomen kielen ja rantaruotsalaisuuden raja minua mietityttää – keskeinen kysymys tietty Agricolankin kannalta. Ruotsalaiset tulivat Itä-Uudellemaalle eri tavalla kuin muille seuduille. Yksi iso organisoitu muuttoaalto Porvoon kautta. Miten levittäytyivät jokilaaksoihin. Kuinka kieliraja säilyi esimerkiksi Lapinjärven kylissä jopa nykyaikaan saakka. Ihmettelen, miksi suomen- ja ruotsinkieliset ovat niinkin sopuisasti tulleet toimeen kautta vuosisatojen. Kuitenkaan sekoittumatta.
Uskon että Agricola ymmärsi erittäin syvällisesti suomalaisuutta, uusmaalaisuutta ja ruotsalaisuutta ja vähän venäläisyyttäkin. Sääli ettei häneltä ole mitään omaelämäkertaa säilynyt taikka maallista tietoteosta.
MB Kun puhutaan ruotsalaisten ja suomalaisten suhteista Itä-Uudellamaalla ja Suomessa yleensä: onko Agricolaa pidettävä 1800-luvun fennomaanien edeltäjänä – ”esi-fennomaanina”? Vai onko tällainen nimitys pelkästään harhaanjohtava?
TK Agricola ei ajanut mitään maniaa eikä ollut maanikko – mutta hän oli suomalaisuusmies. Fennojen 1800-luvun iskulause ”suomen kieli, Suomen mieli” olisi hyvin sopinut A:n suuhun.
MB Aivan, sovitaan ettei Agricola ajanut maniaa eli ’hulluutta’ kuten mania-sanan kreikkalaiset juuret antavat ymmärtää. Mutta August Ahlqvist, joka tuotti lauseen Suomen kieli, Suomen mieli, siin’ on suoja Suomenmaan’ kai oli (tai oli ainakin fennofiili)? Haluaisin pitää kiinni kysymyksestä: oliko Agricola esi-fennomaani? Luin nimittäin lausuntosi: Den fennomanska rörelsen är den allra viktigaste vändpunkten i Finlands historia, mycket viktigare än självständighetsförklaringen. Också vinterkriget är en krusning på ytan i jämförelse. Det var fennomanin som på allvar förändrade den vanliga människans vardag, som byggde upp ett jämlikt finskt samhälle med finsk kultur och folkbildning (Hufvudstadsbladet 20.8.2017). [Fennomaaniliike on Suomen historian tärkein käännekohta, paljon tärkeämpi kuin itsenäisyysjulistus. Talvisotakin on siihen verrattuna pelkkä pinnan aaltoilu. Juuri fennomaaniliike muutti vakavasti tavallisten ihmisten arkea, se rakensi tasa-arvoista suomalaista yhteiskuntaa, jossa on suomalainen kulttuuri ja koulutus.- Suom MB] Tästä voisi ehkä jatkaa: mitä Agricola sitten oikeastaan ajoi suomennoksillaan ja aapisillaan? Oikeiden uskomusten levittämistä kansan keskuuteen? Kulttuuria ja sivistystä? Tai ajoiko hän ehkä myös Ruotsin kuninkaan, Kustaa Vaasan asiaa? Kirjakieltä vailla olevaa kansaa voi olla vaikeampi hallita kuin sellaista, jonka hallinnossa osataan kääntää hallitsijan ukaasit kansan omalle kielelle. Voisi myös kysyä onko ’fennomaanin’ ja ’suomalaisuusmiehen’ välillä oikeastaan mitään eroa. Tuottavatako uudet tehtäväsi kansanedustajana paljon lisätöitä historiantutkimuksen ohella?
TK Joo kuinka vaan fennot. Kansanedustajan työ ei ainakaan raskaampaa kuin kirjojen pähkäily yötä päivää plus telkkariohjelmat ja sata historiaesitelmää vuosittain ympäri Suomea.
MB Esitelmätahti ynnä TV-ohjelmat kuulostaa suorastaan hektiseltä. Oletko esitelmissä käsitellyt Mikael Agricolan asemaa Suomen historiassa? Onko kuuntelijoista joku kysynyt, miten näet Agricolan merkityksen? Ja mitä olet tai olisit silloin vastannut?
TK Olen puhunut monta kertaa uskonpuhdistuksesta, suomalaisuuden synnystä ym. ja Agricolasta toki keskustellut.
MB Missä piilee Agricolan omaperäisyys? Toisin sanoen, mikä tekee Agricolasta kiinnostavan esimerkiksi historiaesitelmän kuulijoille? Miten esitelmöitsijä voi tehdä Agricolasta kiinnostavan? Mikä Agricolassa sinua erityisesti kiinnostaa? Onko pakko olla uskonnollinen tai edes vähän uskonnollinen jotta voisi arvostaa Mikael Agricolaa? Jos voi, niin miksi?
TK A on arvoituksellinen henkilö, jonka yksityiselämästä emme juuri mitään tiedä. Siksipä hänet saa kuvitella semmoiseksi kuin tahtoo. Jokainen kirjaihminen 2023 kunnioittaa A:ta automaattisesti, sivistyksemme korvaamattomana isoisänä… tuskin minulla muuta.
MB Teemu Keskisarja, kiitos haastattelusta!
Pernajan Agricola-Seura ry / Agricola-Sällskapet i Pernå rf 
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.