Sommarfest – Kesäjuhla!

Agricolasällskapet i Pernå r.f håller sin tredje, snart traditionella sommarfest i samarbete med Skärgårdsmuseiföreningen. Plats: Skärgårdsmuseet, Rönnäs, Kabbölevägen 430 / Museivägen 107750 Isnäs. I år hålls festen 18 juni som en konsert med Alvakören från Borgå ledd av MuM Nina Fogelberg. Kören framför programmet ”Bränningar” tillsammans med den isnäsiska kompgruppen Duo Istanbul. Konserten börjar kl 15. Efteråt servering utomhus eller inne i museet enligt väderlek. Biljetter 15 €/10 € (stud/pens/arbetsl) under 12 år gratis (Serveringen ingår inte i biljettpriset)

Pernajan Agricolaseuran kesäjuhla järjestetään nyt kolmatta kertaa. Paikka: Saaristomuseo, Kabbölentie 430 / Museotie 1, 07750 Isnäs. Tänä vuonna juhla toteutetaan konsertin muodossa. Alvakören Nina Fogelbergin johdolla esittää ohjelman ”Bränningar” (Tyrskyjä). Komppiryhmänä heillä on isnäsiläinen Duo Istanbul. Konsertti alkaa klo 15. Konsertin jälkeen museoyhdistyksen tarjoamaa merellistä suolapalaa ja kahvia. Liput 15/10 (opisk/eläk/työttömät) Alle 12v. ilmaiseksi. (Kuvaus suomeksi alempana.)

 

PÅ SVENSKA

Alvakören grundades 2018 genom en sammanslagning av Borgå Damkör och MISisters och har fått sitt namn efter den sociala förnyarkvinnan Alva Forsius. Nina Fogelberg har varit körens dirigent sedan 2019. I två år fick kören finna sig i att hålla övningar såväl online och under bar himmel, men kunde ändå hålla verksamheten flytande trots alla stötestenar. De flesta planerade framträdanden fick dock ställas in eller flyttas fram. I maj kunde kören och Nina ha sin första gemensamma helkvällskonsert – “Kvinnoöden i Borgå”. I början av juni deltar Alvakören i den stora finlandssvenska sångfesten Festival22 i Helsingfors.

Kören verkar som en kurs inom Borgå Medborgarinstitut.

Det känns värdefullt att få förverkliga konserten ”Bränningar” just på Skärgårdsmuseet i Rönnäs. Årets museiutställning “Skärgårdspoesi” är sammansatt av Henry Forssell. “Bränningar” har havet som grundtema, men som starkt undertema finns kvinnan, hennes öden och längtan. Ordet Bränningar är ju mycket mer än havet som svallar – det kan associera till att bli bränd, till längtan, till havets oändliga sus och drömmar. Konserten innehåller sånger om sommar och skärgård, men också om många av alla de olika öden ett människoliv kan innehålla: Längtan, tröst, glädje, svek, och försoning.

Alva-kören / Alva-kuoro

Konserten avslutas med den gotländska “Andetag”, där kören till sist sjunger:

En dag är du en av dem som har levat förut i en svunnen tid,

En dag, kanske länge än, ska du vaggas till ro, själen finna frid.

Dina gärningar, ditt ord, din tro, vandrar vidare i dina barnbarns blod.

Såsom havet bär var våg i sin famn, famnar tillvaron evigt människan”

”Bränningar”

Alvakören, dir. Nina Fogelberg

Duo Istanbul: Antti Pesonen, dragspel/piano; Mikko Idlax, bas/gitarr

Tid:

18.6.2021 kl. 15 konsert

Efteråt servering utomhus eller inne i museet enligt väderlek.

Biljetter 15 €/10 € (stud/pens/arbetsl) under 12 år gratis

Servering (ingår inte i bilj.priset)


SUOMEKSI

Pernajan Agricolaseuran kesäjuhla järjestetään nyt kolmatta kertaa. Tänä vuonna juhla toteutetaan konsertin muodossa. Alvakören Nina Fogelbergin johdolla esittää ohjelman ”Bränningar” (Tyrskyjä). Komppiryhmänä heillä on isnäsiläinen Duo Istanbul.

Alvakören syntyi syksyllä 2018, kun naiskuorot Borgå Damkör ja MISisters yhdistettiin. Vaikka Alvakören on vielä verrattain nuori, on suurin osa sen laulajista kuitenkin kokeneita kuorolaisia. Kuoro kantaa porvoolaisen sosiaalisen uudistajan Alva Forsiuksen nimeä.

Nina Fogelberg (MuM) on johtanut kuoroa syksystä 2019. Parin vuoden ajan kuoro joutui välillä harjoittelemaan niin etänä kuin taivasalla, mutta sai kuitenkin pidettyä toiminnan käynnissä tavalla tai toisella. Suunniteltuja konsertteja jouduttiin kuitenkin siirtämään. Toukokuussa kuorolla ja Ninalla oli vihdoin ensimmäinen kokoillan konserttinsa yhdessä, ja kesäkuussa kuoro osallistuu Helsingissä valtakunnallisiin ruotsinkielisiin laulujuhliin Festival22.
Kuoro on yksi Porvoon Kansalaisopiston kursseista.

Saaristomuseo, jossa kesän näyttelyn aiheena on saaristorunous, tarjoa oikeanlaiset puitteet meriteemaiselle konsertille. “Bränningar” viittaa ruotsinkielessä paitsi meren vaahtoaviin tyrskyihin myös polttavaan kaipuuseen, ja niinpä konsertin laulut kertovat vahvasti myös naisten elämän poltopisteistä; rakkaudesta, elämän luomisesta ja jatkumisesta.

Konsertin päättävän “Andetag”-laulun sanoin:

Eräänä päivänä sinäkin olet yksi heistä, jotka elivät kauan sitten kadonneessa ajassa.

Tekosi, sanasi ja uskosi kulkevat eteenpäin lastenlastesi veressä.

Niinkuin meri kantaa aaltoja sylissään, niin elämä kantaa ikuisesti ihmistä”

”Bränningar”

Alvakören, johtaa Nina Fogelberg

Duo Istanbul: Antti Pesonen,haitari,piano; Mikko Idlax, kontrabasso, kitara

Duo Istanbul

Aika:

18.6.2021 klo 15 konsert

Konsertin jälkeen museoyhdistyksen tarjoamaa merellistä suolapalaa ja kahvia. Mahdollisuus tutustua museoon ja sen ympäristöön.

Liput 15/10 (opisk/eläk/työttömät) Alle 12v ilmaiseksi

Tarjoilu erikseen

Mikael Agricola, kääntäjä ja kirjailija

Kai Niemisen puheenvuoro Pernajan kirkossa Agricola-juhlassa 9.4.2022


Marja Itkonen-Kaila on tutkinut Agricolan raamatunkäännöksiä ja osoittanut, että Agricola hallitsi sekä latinan että kreikan.

Kääntäjän ja tulkin työt saattavat päällisin puolin näyttää samalta, mutta niillä on suuri ero. Tiedän sen, koska olen 50-vuotisen kirjallisuuden suomentajan urani aikana silloin tällöin vastentahtoisesti joutunut toimimaan tulkkinakin. Monen muun virkansa ohella Mikael Agricola toimi suomentajana, kuten hyvin tiedämme, itse asiassa juuri siitä hänet tunnemmekin: kielen ammattilaisena, joka tehdessään työtä kirjailijana ja kääntäjänä loi samalla uutta suomenkieltä. Tietääköhän kukaan, minä en ainakaan, mikä Agricolan pohjimmainen kutsumus oli – tai olisiko niin, että hänellä oli lukuisia rinnakkaisia kutsumuksia. Hän oli teologi, kielitieteilijä, opettaja, kirjailija, suomentaja – ja toimissaan muun muassa rehtori, piispa, uskonpuhdistaja ja diplomaatti. Epäilemättä hän joutui tahtoen tai tahtomattaan useaan otteeseen toimimaan tulkkina muutenkin kuin paperille kääntämällä. En tiedä, osasiko Agricola tulkata poliittista puhetta ruotsin ja venäjän kielten välillä viimeisellä matkallaan, mutta luotettuna diplomaattina hän epäilemättä osasi tulkita hallitsijoiden intentioita.

Jatka artikkeliin Mikael Agricola, kääntäjä ja kirjailija

Agricolasällskapet kallt om våren 2022

Nåja, sol ute, sol i sinne. Agricolasällskapet har firat Agricoladagen och hållit årsmöte. ”Låt oss glömma de saker som vi inte kan göra något åt och fokusera på vad vi kan påverka, åtminstone i vår närmaste krets: Att vara trygga människor för människor”, skrev ordföranden i sitt medlemsbrev.


Fantasin fick vingar när den nyskrivna musiktablån Den sista resanvisades i Pernå kyrka i lördags. Kyrkofågeln Araruna (Noora Lintukangas) och textförfattaren, regissören Tuovi Putkonen hade all anledning att lysa av glädje. Foto: Nina Björkman-Nystén

Kanske var det förhandsinformationen om nya inslag med unga personer som fick publiken i rörelse, uppslutningen var ändå en glad överraskning för arrangörerna. Omkring 150 förväntansfulla personer bänkade sig i god tid i kyrkan, rapporterade Nina Björman-Nystén i Nya Östis om evenemanget i Pernå kyrka under Agricoladagen 9 april.

Musiktablån. Fem elever från grundskolan i Forsby, uppträdde i en musiktablå, producerad och regisserad av Tuovi Putkonen. Rollen som herr Bertil, barnens lärare spelades av Marko Putkonen, som fyllde kyrkans varje hörn med sin djupa basröst. Ett annat gripande musikinslag var barnens sång till Pentti Hildéns ackompanjemang på luta. Handlingen i denna föreställning var byggd kring ett besök som Mikael Agricola själv (spelad av Keijo Liski) skulle ha gjort i sin hemby (Torsby) under sin resa från Åbo till fredsförhandlingarna i Moskva år 1557.

Agricola-sällskapets årsmöte. Lördagen 23 april höll Pernå Agricola-sällskap sitt årsmöte i muséet i Forsby. Kai Nieminen återvaldes till ordförande. Tuovi Putkonen, Mikko Idlax, Elina Mieskolainen, Emilia Näri , Marjo Vuokko och Nina Fogelberg fortsätter i styrelsen medan Monica Fuhrer och Mia Aitokari invaldes som nya medlemmar (de ersätter Mikael Böök och Iiris Kalliola) . (korrigerat 26.4.)

Agricola-mus´éet i Forsby. Muséet hålls för närvarande öppet endast fredagar och lördagar klockan 13-17 med frivilliga krafter efter att Monica Lempa slutat som dess övervakare i början av april. En efterträdare söks.

Sommarplaner. Agricola-sällskapets traditionella sommarfest anordnas
en vecka före midsommar, lördagen den 18.6.2022. Festplats är Skärgårdsmuséet i Rönnäs.

Det tidsenliga på Agricolafesten hade gott stöd i musiken, Pentti Hildén framförde flera stycken på luta. Herr Bertil (Marko Putkonen) välsignade Mikael Agricola (Keijo Liski) inför den viktiga resan till Moskva. Foto: Nina Björkman-Nystén

Viimeinen matka, Mikael Agricola rauhanneuvottelijana

Agricola-juhlan mainus
9.4. pidettävän Agricola-juhlan mainos. Artikkelin lopussa on linkki sen pdf-versioon.

Kuningas Kustaa Vaasa määräsi Mikael Agricolan lähes 500 vuotta sitten neuvottelukuntaan, jonka oli määrä sopia tsaari Iivana Julman kanssa rauhasta Ruotsin ja Venäjän välillä. Sodan syttyminen Euroopassa tekee kylmäävän

Jatka artikkeliin Viimeinen matka, Mikael Agricola rauhanneuvottelijana

Sitten sota tuli…mitä kirjastonhoitaja sanoo?

Mikael Agricola oli rauhanneuvottelija, joka menehtyi matkalla
Moskovasta kotiin. Oliko hän ”pasifisti”, sitä emme voi tietää koska ”ismit” tulivat vasta myöhemmällä aikakaudella. Oheista artikkelia kirjoittaessani ajattelin kuitenkin myös Agricolaa ja hänen aikalaista Erasmus Rotterdamilaista. Artikkeli on aikaisemmin, tarkemmin sanoen päivää sodan alkamisen jälkeen ilmestynyt ruotsiksi ja englanniksi BiblioteketTarSaka.com’issa–ja sen jäkeen myös suomalaisten kirjastonhoitajien kirjasto-kaapelissa.

Louvainin yliopistokirjaston rauniot sakalaisten sotilaiden 25.-26 elokuuta 2014 suorittamien tuhotöiden jälkeen.

Sanooko kirjastonhoitaja jotain erityistä ja ainutlaatuista, kun on sota? Onko kirjastonhoitaja erilainen kuin me muut? Vai asuuko jokaisessa meistä pieni kirjastonhoitaja? Me kaikki olemme metsästäjiä ja sotureita, mutta emmekö ole myös keräilijöitä ja hoitajia?

Jatka artikkeliin Sitten sota tuli…mitä kirjastonhoitaja sanoo?

Pernajan Agricola-Seuran vaiheita

Ohessa julkaisemme Tuovi Putkosen puheen Pernajan Agricola-seuran 15-vuotisjuhlassa. Juhla pidettiin Isnäsin Solbackassa 27.11.2021.

Palataan ajassa lähes 40 vuotta taaksepäin, sillä oma kiinnostukseni Agricolaa kohtaan heräsi jo silloin.

Loviisan ruotsalaisen seurakunnan kappalainen Karl af Hällström ja hänen tyttärensä Antonia vierailivat Pernajan Agricola-museon avajaisissa. Kuvassa myös Pernajan Agricola-seuran varapuheenjohtaja Tuovi Putkonen.

Pernajassa järjestettiin Agricola-päivät, joissa esitelmiä pitivät sen ajan johtavat Agricola-tutkijat, kuten professori Kauko Pirinen. Olin silloin toimittajana Uudenmaan alueradiossa ja olin paria vuotta aikaisemmin muuttanut Pernajaan. Kiinnostuin tästä uuden kotikuntani suurmiehestä ja tein aiheesta useita radio-ohjelmia.

24 vuotta sitten silloinen Pernajan kulttuurilautakunnan puheenjohtaja taiteilija Jan Lindh kutsui minut mukaan työryhmään, jossa muun muassa suunnittelimme Pernajan ala-asteille Agricola-opetusmenetelmiä. Sekä suomen- että ruotsinkieliset opettajat, kokoontuivat Koskenkylän ala-asteelle neuvonpitoon ja lähtivät innostuksella mukaan Agricola-talkoisiin. Tuohon aikaan aloitettiin myös arkeologiset kaivaukset kirkonkylässä. Mukana Agricola-hankkeessa 1997 olivat kunnanjohtaja Ralf Sjödahl, silloinen kulttuurisihteeri Leif Eriksson, kirkkoherra Uolevi Salminen, Göran Asplund ja kääntäjä Veijo Kiuru. Veteraanimuseo luovutti silloin nurkkauksen Agricola-näyttelylle.

Kului taas muutama vuosi, kunnes tuli Pernajan kirkon 650-vuotisjuhla vuonna 2003. Sitä suunniteltiin työryhmässä kirkkoherra Uolevi Salmisen ja kanttori Mia Aitokarin kanssa. Päätimme silloin pyytää Kai Niemistä kirjoittamaan näytelmän Mikael Agricolasta, Pernajan pojasta, ja hienon näytelmän hän kirjoittikin.

Kirkon juhlien aikaan jo mietittiin miten juhlitaan vuotta 2007, kun Agricolan kuolemasta tulee kuluneeksi 450 vuotta, ja se liittyykin jo Agricola-seuramme syntyhistoriaan.

Pernajan kunta perusti vuonna 2005 Agricola-työryhmän, johon kuuluivat Kalevi Lappalainen, Gustaf Antell, Marjo Vuokko, Anne Hovi, Jenny Ulfsson, nykyinen Korsu ja allekirjoittanut. Päätimme hakea juhlavuotta varten rahoitusta Idässä itää-yhdistykseltä, mutta koska kunta ei voinut olla rahan hakijana, perustimme yhdistyksen, Pernajan Agricola-seuran, Agricola-Sällskapet i Pernå. Se rekisteröitiin 8.12. vuonna 2005. Onnistuimmekin saamaan eri tahoilta reilun 40 000 euron avustuksen.

Saimme aikaan opastetun Agricola-polun, Agricola-esitteen, arkeologiset juhlakaivaukset, Mikael-näytelmän DVD:n, näytelmän esityksen ja Agricola-museon Pernajan vanhaan pappilaan ja paljon, paljon julkisuutta Agricolalle.

Juhlavuosi 2007 oli raskas urakka. Loppuvuonna pidetyssä syyskokouksessa saatettiin todeta, että kaikki sujui hienosti, jopa yli odotusten, museo kiinnosti ryhmiä ja koululaisia, mutta vetäjätiimi oli väsynyt kaikkeen ahertamiseen. Olin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja oli Marjo Vuokko. Jenny Olsson lupautui rahastonhoitajaksi vain siihen asti kun Agricola-hankkeen lopputilitykset oli saatu päätökseen ja Laura Tennberg sihteeriksi osaksi seuraavaa vuotta. Muita hallituksen jäseniä olivat Mia Aitokari, Anne Hovi, Anni Karlsson, Barbro Gustafsson-Still ja Görel Selander.

Rahastonhoitajan ja sihteerin tilalle ei löytynyt seuraavana vuonna uusia vastuunkantajia. Agricola-seuran kuihtumista lisäsi vielä kuntaliitos vuonna 2010. Tuntui, ettei Pernajan asioilla eikä etenkään Agricolalla ollut enää mitään painoarvoa. Mutta sitten saimme onneksi kokoon uuden hallituksen ja puheenjohtajaksi Kai Niemisen vuonna 2013, ja toiminta sai uutta tuulta purjeisiin, kiitos kaikkien seitsemän viime vuoden aikana aktiivisesti mukana olleiden.

ja lopuksi:

Kiipesin Elina Soraisen kanssa noin 15 vuotta sitten Agricolan syntymäkodin pihasta kohoavalle korkealle kalliolle. Katselimme sieltä avautuvaa huikeaa maisemaa Pernajanlahdelle. Kuvittelin olevani pikkupoika, joka kiipeää kotivuorelle ja näkee niin kauas kuin silmä siintää. Ajattelin, että tuo maisema jäi lähtemättömästi Mikael-pojan mieleen, sielunmaisemaksi. Lapsuusmaiseman rannaton ulappa symboloi hänen myöhempää elämäntyötään.

Hyvää uutta vuotta

Ohessa uudenvuodentervehdys, jonka Agricola-Seuran puheenjohtaja Kai Nieminen lähetti 31. joulukuuta 2021:

Hyvät Pernajan Agricola-seuran jäsenet ja ystävät,

uuden ajan joulu jo meni ohi, mutta ennen vanhaan joulua kesti loppiaiseen saakka. Vaikka en lähteistäni löydä mainintaa siitä, kauanko Agricola joulua vietti (jos joku tietää, pyydän kertomaan minullekin), mutta varmaankin kauemmin ja hartaammin
kuin me. Lähetän tässä linkin TrioBINin musiikilliseen joulutervehdykseen, joka valmistui juuri jouluksi. Vaikka en ehtinyt sitä teille ajoissa välittää, se ainakin ehtii ennen loppiaista. Toimikoon se myös hyvän uuden vuoden toivotuksena.

Vietimme Agricola-seuran 15+ -vuotisjuhlaa 27.11. Isnäsin Solbackassa. Ilahduttavan moni pääsi mukaan, tilanteen huomioon ottaen. Kaikki osallistujat olivat vastuuntuntoisia ja varovaisia, ainuttakaan koronatartuntaa ei tietooni ole tullut.
Juhlasta ja sen ohjelmasta kerrotaan yksityiskohtaisemmin verkkosivullamme http://www.pernaja.net

Koronapandemian tilanne elää ja muuttuu kaiken aikaa. Yhdistyksemme hallitus on suunnitellut monenlaista toimintaa ensi vuodeksi ja voimme vain toivoa että lähikokoontumisia voidaan järjestää. Osan suunnitelmista voi toki toteuttaa virtuaalisesti. Tärkeämpää – tärkeintä – on että pysymme terveinä.

Hyvää uutta vuotta 2022, voikaa hyvin

Kai Nieminen
Pernajan Agricola-seuran puheenjohtaja


045 6505626
Baggbölen koulutie 11, 07740 GAMMELBY

Itää ja länttä Agricolan kielessä

Tieteen akateemikko, kielitieteilijä Kaisa Häkkinen osallistui Pernajan Agricola-Seuran juhlaseminaarin Mikaelin nimipäivänä (29.9.) v. 2017 esitelmällään Itää ja länttä Agricolan kielessä. Esitelmässään Häkkinen käsitteli mm. Suomen aluetta idän ja lännen kohtauspaikkana, kauppayhteyksien kehitystä ja kristinuskon leviämistä kauppayhteyksien myötä, Suomen asutusta 1400-luvulla sekä esitelmän pääaihetta eli Mikael Agricolan kirjakielen aineksia.

Esimerkkitaulu kielitieteilijä Kaisa Häkkisen esitelmästä Itää ja länttä Agricolan kielessä
Pernajan Agricola-Seuran juhlaseminaarissa 29.9.2017. Kaikki diakuvat PDF-muodossa tässä.

Agricola har värdiga efterföljare som håller liv i orden

Reportage från jubileumsfesten 27 november 2021 i Solbacka föreningshus. Text och foto: Nina Björkman-Nystén

Feststämningen tog emot publiken redan på gården till Solbacka när Agricolasällskapet i Pernå äntligen kunde fira sitt 15-årsjubileum. Inne i salen väntade instrument på att få ljuda i sällskap av en ståtlig julgran.

Deltagarna Vesa Aitokari och Rita Bergman på 15-årsfesten 27.11.2021
Jatka artikkeliin Agricola har värdiga efterföljare som håller liv i orden

Itäisen Udenmaan Kolme Viisasta Miestä

Uusintana Joulusatu vuodelta 2020, 2000 vuoden takaisten tapahtumien inspiroimana. Sadun jälkeen Trio BINin jouluterveiset vuonna 2021 / En julsaga från 2020 i repris. Efter sagan visas Trio BINs julhälsning år 2021.

Ja tapahtui niinä päivinä, että pääministeri Sanna Marinilta kävi käsky, että kaikkien ihmisten oli pysyteltävä kotosalla. Maassa nimittäin vallitsi suuri Corona-tautiepidemia ja tartunnat haluttiin saada kuriin. Niinpä nuori Jooseppikin oli kotioloissa kihlattunsa Marikan kanssa, joka oli raskaana.

Jatka artikkeliin Itäisen Udenmaan Kolme Viisasta Miestä