Robert Lemberg valittiin Pernajan Agricola-Seuran uudeksi puheenjohtajaksi

Robert Lemberg vald till ny ordförande för Pernå Agricola-sällskap

Pernajan Agricolaseuran vuosikokous valitsi yksimielisesti Robert Lembergin seuran uudeksi puheenjohtajaksi. Agricolan ruotsinkielisen seurakunnan entisenä kappalaisena Robert Lemberg on vanha tuttu seuran jäsenille. Oheisessa kuvassa näemme Robertin Agricolatalon salissa missä seuran vuosikokous pidettiin 24.4.24.

Pernajan Agricola-Seura uusi puheenjohtaja Robert Lemberg. Taustalla Seuran hallituksen jäsenet Mia Aitokari ja (oikealla) Marjo Vuokko.

Hallituksen jäseniksi valittiin Mia Aitokari, Elina, Mieskolainen, Pia Muller, Marjo ja Vuokko sekä varajäseniksi Mona Fuhrer, Hanna Hurtta, Anni Karlsson ja Emilia Näri. Ensimmäisessä kokouksessaan hallitus perusti museotoimikunnan, johon kuuluvat Tuovi Putkonen, Kai Nieminen ja Marjo Vuokko. Kuva: MB

Seuran edellinen puheenjohtaja Kai Nieminen kirjoittaa seuran ystäville ja jäsenille:

Hyvät Pernajan Agricola-seuran jäsenet ja ystävät,

kuten jo vuosikokouskutsussa ilmoitin, vetäydyin eilisessä vuosikokoksessa kymmenvuotisen uran jälkeen syrjään yhdistyksemme puheenjohtajan tehtävästä. Kuluneiden 10 vuoden aikana on tapahtunut paljon sekä Pernajan Agricola-seuran mittakaavassa että maailman menossa yleensäkin. Aloittaessani jäseniä oli kourallisen verran ja maailmassa vallitsi rauha, nyt jäseniä on jo lähemmä sata ja joka puolella näkyy sodittavan. Muistamme, että yhdistyksemme ikoni Agricola oli rauhanmies, joka kuoli paluumatkalla Moskovasta rauhanneuvotteluista.

Vuosikokous valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Robert Lembergin, jolla on vankat ja syvät juuret Pernajassa. Sydämelliset onnitteluni hänelle. Uusi hallitus tiedottaa omassa aikataulussaan kokoonpanostaan ja toimihenkilöistään, minä siirryn rivijäseneksi ja kiitän teitä kaikkia yhteistyöstä kuluneiden vuosien mittaan. On ollut kiehtovaa ja haastavaakin toimia vuosikymmen kotipitäjän kulttuuriseuran johdossa, nyt on tullut tuoreiden ideoiden aika. Muistutan vielä, että tietoja yhdistyksen toiminnasta löytyy osoitteesta pernaja.net, ja
facebookista löytyy vielä enemmän tietoa yhdistyksen ja Agricola-talon aktiviteeteista.

Tapaamme vielä kokouksissa ja tilaisuuksissa. Viimeistään Agricola-seuran kesäjuhlassa, joka järjestetään 7.7.2024 Agricola-talossa.

Voikaa hyvin, hyvää kevättä ja kesän tuloa, toivottaa
Kai Nieminen

Tuovi Putkonen puolestaan lähettää seuraavan tervehdyksen:


Entisen puheenjohtajamme Kai Niemisen tervehdyksen jatkoksi haluan myös omasta puolestani kiittää kuluneista vuosista yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana ja Kai Niemisen 10-vuotisen puheenjohtajakauden varapuheenjohtajana. Mikael Agricolan muiston vaaliminen on ollut lähellä sydäntäni jo lähes 30 vuoden ajan, vuodesta 1997, ja erityisesti sen jälkeen kun Pernajan Agricola-seura perustettiin vuonna 2005 järjestämään juhlavuotta, kun Agricolan kuolemasta tuli kuluneeksi 450 vuotta 9.4.2007.
On ollut ilo ja myös kunnia toimia yhdistyksessä, joka pyyteettömällä työllä on järjestänyt jos jonkinmoisia kulttuuritapahtumia ja Agricola-seminaareja. Työn erityisenä kohteena on ollut Agricola-museo, joka lopulta on löytänyt kodin Pernajan kirkonkylästä.
Toivon onnea ja menestystä Pernajan Agricola-seuran uudelle puheenjohtajalle Robert Lembergille ja yhdistyksen hallitukselle, joka on sitoutunut viemään eteenpäin yhdistystä. Agricola-museota en jätä, vaikka yhdistyksen hallitusvastuusta luovuinkin pitkän rupeaman jälkeen. Jatkan yhdistyksen museotoimikunnassa ja uskon, että Agricola-museo Suomen ja koko maailman ainoana Mikael Agricolaan keskittyvänä museona herättää edelleen laajaa kiinnostusta. Suomen kielen ja kirjallisuuden isä ja reformaattori on Loviisassa ja Pernajassa katoamaton kulttuurinen aarre, ja Pernajan harmaakivikirkko, Agricolan kastekirkko on Itä-Uudenmaan keskiaikainen arvokas perintö.
Rauhaa tähän sotaisaan maailmaan toivoen
Tuovi Putkonen

Inbjudan 9.4. Referat av Kaisa Häkkinens föredrag 10.3.

Nedan följer Nina Björkman-Nystens artikel om professor Kaisa Häkkinens väbesökta föredrag i Agricolahuset i Pernå söndagen 10 mars.

Pernå, Viborg och Åbo påverkade starkt finska skriftspråket

Text Nina Björkman-Nystén

Intresset för Mikael Agricola håller i sig. Nya fakta kommer fortfarande fram, det syns bland annat i boken Mikael Agricola, Turku ja Suomi som presenterades i Agricolahuset på söndagen.

PERNÅFullt hus blev det, professor emerita Kaisa Häkkinen, som har haft huvudansvaret för att boken kom till, gladde sig åt att tala om verket i huvudpersonens hemby.

  • Platsen har betydelse, omgivningen påverkar ju alltid en människas utveckling. Nu vet vi att Mikael Agricola kom från ett välbärgat hem, inte långt från det här huset. Men lite tur måste nog till för att det just i hans närhet råkade finnas en präst som såg den lilla pojkens begåvning. Efter undervisningen i den egna kyrkan fortsatte hans skolgång i Viborg.

Frågan om Mikael Agricolas modersmål dyker ständigt upp, så också den här söndagseftermiddagen. I den stora publiken fanns en av Häkkinens forskarkolleger, professor Simo Heininen, som har skrivit ett av kapitlen i den aktuella boken, han fick frågan av Häkkinen: vad säger vi idag?

  • Det måste ha varit ungefär som i flera hem idag att både svenska och finska levde sida vid sida, fortsatte Kaisa Häkkinen. Det är också klart att den finska Mikael Agricola talade i sitt hem präglade utvecklingen av det finska skriftspråket, liksom hans skolspråk i Viborg och arbetsspråk i Åbo.

Bokens två redaktörer har var skrivit var sitt kapitel i de 272 sidor tjocka boken, Kaisa Häkkinen: Mikael Agricolan sanakirja (Mikael Agricolas ordbok) och Tanja Toropainen: Yhdyssanat Mikael Agricolan teoksissa (Sammansatta ord i Mikael Agricolas verk). Boken Mikael Agricola, Turku ja Suomi är den första som Mikael Agricola-seura har gett ut. Sällskapets hemort är Åbo och dess uppgift är uttryckligen att stöda forskning kring allt som berör Agricola. Boken kommer att finnas till salu i Agricolahuset, de exemplar Kaisa Häkkinen hade med sig såldes alla i ett huj.

Samarbetet mellan de båda sällskapen är gott och utvecklas hela tiden. Vice ordförande för Agricolasällskapet i Pernå Tuovi Putkonen är med medlem i Mikael Agricola-seuras styrelse, vilket naturligtvis är viktigt för samarbetet.

Mikael Agricolas spår i hembyn

Mikael Agricola var en mångsidig person. Ur bevarade skrifter framgår bland annat att han befattade sig med hälsofrågor och livsstil. Odling och särskilt örter nämns ofta, något som redan i sommar kommer att synas i Agricolahuset och trädgården därom kring. En örtagård planeras redan nu och så fort som vädret det tillåter planteras de första växterna.

Det finns inte belägg för att Agricola själv skulle ha odlat, men nog för att han ägde mark. Först i Pernå, marken övergick sedan till andra släktingar, men också i Rusko närheten av Åbo.

Forskningen kring Mikael Agricola fortsätter, det finns fortfarande mycket att reda ut, i Pernå och på flera andra orter. Kaisa Häkkinen själv skriver som bäst om honom som lärare, titeln är klar; Koulumestari Mikaelin muistinpanoja (Skolmästare Mikaels minnesanteckningar).

  • Det gick fick flera hundra år utan att Mikael Agricola var någon kändis, men när forskningen väl kom i gång finns det stort intresse som för honom hans tid, sa professor Häkkinen. Mycket fick han gjort under sitt ganska korta liv, han dog 1557 och föddes omkring 1510.

I hemtrakten Pernå kyrkoby uppmärksammas han stort redan den 9 april, då firas Agricoladagen i Agricolahuset klockan 18. Kaffeserveringen börjar redan klockan 17.30, inträdet är fritt.

(Artikeln har ingått i Nya Östis.)

Uutta Agricola-tutkimusta esitellään Agricola-talossa

Tieteen akateemikko, emeritaprofessori ja Agricolan kielen johtava tuntija Kaisa Häkkinen kertoo uudesta Mikael Agricola-kirjasta Pernajassa Agricola-talossa sunnuntaina 10.3. klo 15.

 

Kaisa Häkkinen on Turun yliopiston suomen kielen emeritaprofessori, jonka erikoisaloja ovat sanaston historia, etymologia ja Mikael Agricolan ja hänen aikalaistensa suomi. Hänet nimitettiin tieteen akateemikoksi vuonna 2020.

Mikael Agricola tunnetaan suomen kirjakielen perustajana, luterilaisena reformaattorina ja Uuden testamentin suomentajana. Hän syntyi Pernajassa noin vuonna 1510, opiskeli Viipurissa ja Wittenbergissä ja teki kirjallisen elämäntyönsä Suomen Turussa, ensin piispan sihteerinä, sitten koulumestarina ja lopulta piispana. Mikael Agricola -seuran julkaisema uusi kirja Mikael Agricola, Turku ja Suomi esittelee monipuolisesti Agricolan elämäntyötä, Agricolan ajan Turkua ja Agricolaa koskevaa uutta tutkimusta. Kirjan kirjoittajat ovat Mikael Agricola -seuran piirissä toimivia asiantuntijoita. Heidän artikkelinsa perustuvat seuran kokouksissa ja seminaareissa pidettyihin esitelmiin.

Pernajan Agricola-seuran sisarseura

Pernajan Agricola-seuran sisarseura Mikael Agricola -seura on tieteellinen seura, joka perustettiin samoihin aikoihin pernajalaisen seuran kanssa vuonna 2006 edistämään ja tukemaan Agricolaa koskevaa tutkimusta ja tekemään tunnetuksi Agricolan elämäntyötä ja sen merkitystä. Mikael Agricola -seuran toimintaan kuuluu esitelmätilaisuuksien ja seminaarien järjestämisen lisäksi olennaisena osana retkeily Agricolan jalanjäljillä sekä Suomessa että ulkomailla, esimerkiksi Ruotsin reformaation keskeisillä paikoilla sekä Saksassa Wittenbergissä.

Pernajan Agricola-seura keskittyy Agricolan ja hänen elämäntyönsä esiintuomiseen ja tunnetuksi tekemiseen hänen synnyinseudullaan ja lisäämään kulttuuritarjontaa. Pernajan Agricola-seura myös ylläpitää Suomen ja maailman ainoata Agricola-museota Agricola-talossa Pernajan kirkonkylässä ja Agricola-kävelyreittiä opastauluineen.

Kahvitarjoilu

Professori Kaisa Häkkinen on perehtynyt laajasti Agricolan kieleen ja elämäntyöhön. Kirjaesittelyyn sunnuntaina 10.3. klo 15 on vapaa pääsy ja yleisölle on kahvitarjoilu. Pääosin suomenkielisessä tilaisuudessa on mahdollista myös ostaa Mikael Agricola, Turku ja Suomi-kirjoja. Pernajan Agricola-talon osoite on Pernajantie 197.

Teksti: Tuovi Putkonen

 

Kevät tulee Agricolataloon – Våren kommer till Agricolahuset

Pia Müller, Agricolamuseon valvoja – Pia Müller, Agrocolamuséets museivakt

Agricola-talon kevät 2024 on alkanut vilkkaana. Suunnittelemme, toteutamme ja haemme rahoituksia, kuten niin moni muukin yhdistys ja pientoimija maassamme. Ilman vapaaehtoisia ja kansalaistoimijoita maamme olisi kovin köyhä ja yksitotinen. Suomen kulttuurielämästä suuri osa pyörii vapaaehtois- ja yhdistysvoimin, kuten Agricola-talokin. – Våren 2024 har börjat livligt i Agricolahuset. Vi planerar, förverkligar och söker finansiering som så många andra små föreningar i vårt land. Utan frivilliga och medborgaraktiva skulle vårt land vara ganska fattigt och enformigt. En stor del av vårt kulturliv är beroende av frivilliga insatser och föreningar, precis som Agricolahuset. (svensk text fortsätter under texten på finska.)

Mikä tämä talo on? Olemme kulttuuritalo, jossa on paljon erilaista elämää. Sydämenä talossa sykkii maailman ainoa Agricola-museo, joka kertoo monin tavoin Pernajan suuren pojan, Mikael Agricolan elämästä. Museomme on vahvasti kotiseutuun nojaava paikallismuseo ja joskus toteutamme myös vaihtuvia näyttelyitä, kuten ABC-näyttelyn aapiskirjoista taannoin. Nyt toivomme voivamme lisätä hiukan digitaalista sisältöä museoon. Toivotamme tervetulleiksi sekä ryhmät että yksittäiset kävijät aukioloaikoinamme sekä tilauksesta.

Uusien tilojen myötä pystymme myös tarjoamaan ryhmille mahdollisuuden kahvihetkeen ja vaihtuviin teemanäyttelyihin juhlasalissamme, jossa voi tarvittaessa järjestää konsertin, luennon tai muun tapahtuman. Vuokraamme tiloja myös yksityisiin juhliin ja tapahtumiin.

Kevään aikana jatkamme jo tuttuja perjantaikahveja eri keskusteluteemoin joka toinen perjantai klo 13-15 (seuraava 8.3.). Kirjallisuusluentoja pidämme säännöllisesti, seuraava 10.3. klo 15.00, jolloin Kaisa Häkkinen saapuu kertomaan meille kirjasta Mikael Agricola, Turku ja Suomi. Sekä perjantaikahveille että luennoille on vapaa pääsy.

Keväällä kokoonnumme myös siementen ja taimien ääreen vaihtopäivässä 4.5. klo 11-15 ja kuulemme puutarhuri Janne Länsipuron luennon yrteistä, joita jo Agricolakin suositteli.

Seuraa ilmoitteluamme Facebookissa sivulla Agricola-talo – Agricolahuset ja Instagramissa sivulla agricolatalo_agricolahuset Tervetuloa!

... svensk text fortsätter:

Vad är Agricolahuset? Det är ett kulturhus med mycket liv. Husets hjärta är världens enda Agricola-museum som på många olika sätt förtäljer om Mikael Agricolas, den stora Pernåsonens liv. Muséet är ett lokalmuseum som är starkt förankrat i hembygden. Ibland förverkligar vi också temporära utställningar, tex. den om ABC-böcker. Nu hoppas vi kunna öka utbudet med lite digitalt innehåll. Vi önskar både grupper och enskilda besökare välkomna under öppethållning och på beställning.

I och med de nya utrymmena kan vi erbjuda grupper en möjlighet till en kaffestund i huset och visa våra temporära temautställningar i festsalen där man även kan arrangera konserter, föreläsningar och andra evenemang. Vi hyr ut utrymmen även till privata fester och andra tillställningar.

Under våren fortsätter vi med våra fredagskaffen med olika diskussionsteman varannan fredag kl. 13-15 (följande den 8.3.). Vi håller regelbundet litteraturföreläsningar varav den följande den 10.3 kl. 15. handlar om boken Mikael Agricola, Åbo och Finland (fi) av Kaisa Häkkinen. Både fredagskaffet och föreläsningarna har fritt inträde.

På våren samlas vi med temat frön och plantor under en bytesdag den 4.5 kl. 11-15 då vi också får höra Janne Länsipuro berätta om örter som även Agricola rekommenderade.

Följ vår annonsering på Facebook Agricola-talo – Agricolahuset och Instagram agricolatalo_agricolahuset Välkommen!

Mia Aitokari

Joulu, joulu tullut on…..

Svensk text längre ned på sidan

Joulun aika on pikkupaaston jälkeen herkkujen aikaa. Useimpien perheiden pöydästä löytyy muun muassa joulukinkku ja lanttulaatikko. Niillä on pitkät perinteet maassamme, eikä Mikael Agricolan vaikutus tässäkään asiassa ole mitätön. Hän oli diletantti ja monitaitoinen mies. Hän halusi ymmärtää maailmaa laajasti ja ihmistä holistisesti. Siksi hän halusi myös neuvoa oikeaa syömistä, juomista, oikean ravinnon nauttimista sekä lääkitsemistaitoa. Hän sanoo kalenterissaan joulukuun kohdalla: ”Tässä kuussa sopii syödä kaikenlaista ruokaa (niin sanoo Platon) ja juoda lämmintä juomaa. Pää ja rinta on pidettävä lämpimänä. Lämpimät yrtit ovat hyväksi maksalle ja päälle. Vältä veren laskemista.”

Me juomme glögiä, joka on vahvasti maustettu jo Agricolan tuntemilla mausteilla, joita keskiajalla usein käytettiin myös peittämään härskiintynyttä tai muuten vanhaa ruokaa. Niiden terveellisyys ja vaikutus perustuu moneen eri tekijään, mutta lääketieteen ollessa keskiajalla vielä lapsenkengissään, on yrttien ja mausteiden käyttö myös lääkinnällisessä mielessä ollut tärkeää.

Mikael Agricola halusi myös kertoa ihmisille, miten kuuluu elää ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Hän luetteli eri temperamentit, ikäkaudet ja arvot. Hänen viisas neuvonsa oli mm: Surullinen sydän, toistuva viha,harvoin iloa hakeva mieli. Nuo kolme kuluttavat ihmisen elämän nopeasti.

” Usein puhutaan luterilaisesta moraalista ja suhtautumisesta esimerkiksi työntekoon. Agricola oli lutherinsa lukenut ja hänen opissaan istunut, joten sieltäkin tarttui paljon mukaan hänen oppeihinsa. Luterilaisuus ei ole ilotonta puskemista ainakaan Lutherin ja Agricolan mukaan, päinvastoin. Heidän maailmaansa kuului ilo, laulu ja nauru, kuten myös hyvä ruoka ja juomat. Syntiä oli pikemminkin se, että ei oteta huomioon lähimmäistä, ei kuunnella eikä palvella.

Agricolan opeista rauhan ja väkivallattomuuden oppi olisi tänä päivänä kaikkein tärkein omaksuttava. Meidän aikamme olisi rauhan miehelle kauhistus. Maailmassa on tällä hetkellä ennätysmäärä konflikteja, joiden vaikutus on suurin kaikista heikoimpiin. Agricola käytti suuren osan nykymitassa suhteellisen lyhyestä elämästään rauhantyöhön. Olisiko hän kyennyt ratkaisemaan palestiinalaiskysymyksen? Entä olisiko hän, joka lähetettiin neuvottelemaan Iivana Julman kanssa, uskaltanut sanoa suorat sanat myös Venäjän nykyiselle päämiehelle? Sitä saamme arvuutella ja toivoa, että jostain löytyy uusi Agricola, joka pelotta käy kohti rauhanneuvotteluja ja saamme aidon joulurauhan pallollemme.

Mia Aitokari

Julen, julen är kommen …

Juletiden med alla läckerheter infaller efter lilla fastan. De flesta familjerna serverar julskinka och kålrotslåda på sina julbord. De följer därmed en lång tradition i vårt land, inte heller i detta fall utan Agricolas förtjänst. Han var en dilettant och en mångkunnig man. Han ville förstå världen ur olika vinklar och mänskan holistiskt. Därför ville han också ge råd i att äta och dricka rätt och hälsosamt. Han skriver i sin kalender i december: ”Under denna månad kan man äta all slags mat (säger Platon) och dricka varma drycker. Huvud och bröst ska hållas varma. Varma örter är bra för lever och huvud. Undvik åderlåtning.”

Vi dricker glögg som är kryddad med kryddor som redan Agricola kände. De användes ofta under medeltiden för att dölja smak av härsken eller annars gammal mat. Deras hälsoinverkan baserar sig på många olika faktorer, men de hade under medeltiden även en medicinsk betydelse då läkekonsten ännu låg i sin linda.

Mikael Agricola ville också berätta för mänskor hur man bör förhålla sig till världen runtomkring. Han läste upp temperament, åldersperioder och värden. Ett av ans kloka råd lydde: ”Ett sorgset hjärta, en ständig vrede, ett sinne som sällan söker glädje. Dessa tre möter snart döden.” Man talar ofta om den lutherska moralen och dess förhållandet till arbete. Agricola hade läst sin Luther och suttit på hans lektioner, vilket bidrog mycket till hans lära. Enligt Luther och Agricola innebär moral inte ett mödosamt och glädjelöst liv. Tvärtom, glädje, sång och skratt såsom god mat och goda drycker var en väsentlig del av deras värld. Synden kunde man finna i hur man förhöll sig till sin medmänniska genom att inte lyssna eller tjäna.

Läran om fred och icke-våld vore idag den viktigaste av Agricolas läror att ta till sig. Denna fredens man skulle se på vår tid med förskräckelse. Idag finns det ett rekordantal konflikter i världen och de påverkar mest de allra svagaste. Agricola använde en stor del av sitt i nutida mått relativt korta liv till fredsarbete. Hade han förmått lösa Palestinafrågan? Skulle han, som sändes att förhandla med Ivan den förskräcklige, ha vågat tala klarspråk med Rysslands nuvarande härskare? Det får vi bara gissa oss till och hoppas att en ny Agricola dyker upp och att vi får julfred på vår glob.

Mia Aitokari

Björn Månsson berättar – Björn Månsson kertoo

Vem är Björn Månsson? Delar av svaret får man genom att läsa hans tal under invigningsfesten av Agricolahuset igår lördag 21 oktober 2023. Talet återges här i sin helhet. För ytterligare detaljer om personen kan man till exempel klicka fram BM:s egen hemsida på internet. Kuka on Björn Månsson? Lukemalla hänen puheensa Agricolatalon avajaisjuhlassa eilen 23.10.23 saa joitakin vastauksia tähän kysymykseen. Puhe sisältyy tähän postaukseen. Lisää yksityiskohtia tästä henkilöstä voi hakea esim. BM:n omalta www-sivulta. Avajaisjuhlissa puhuivat myös mm. Heikki Jääskeläinen, valtakunnallisen Mikael Agricola-seuran puheenjohtaja, sekä Loviisan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otto Andersson. Onnistuneen juhlan valmisteluista vastasivat Marjo Vuokko, Pia Müller ja Mia Aitokari.

Duo Mika Huusari (jazz-harmonikka) ja Jorma Ojanperä (basso) viihdyttivät musiikilla. Kuva: MB

Björn Månsson: Jag blev mycket besviken, förfärad, ja arg, då jag hörde först om förslaget och sedan om beslutet att lägga ner min gamla skola. Jag vet att det har funnits barnfamiljer som valt att bosätta sig här i Thorsby eller Kyrkoby just för att det fanns en skola.I dag har min besvikelse något – men bara något – lättats av att jag vet att det gamla skolhuset har funnit en ny användning i Pernåbornas tjänst. Jag är glad över Agricolahuset, över museet som ju nog hör hemma här i hans födelseby, men också över att huset förhoppningsvis kan fungera som ett ”byahus” för invånarna och deras föreningar av olika slag.

Suuttumukseni vanhan kouluni sulkemisesta on ihan pikkasen lieventynyt, nyt kun tiedän, että koulutalo säilyy pernajalaisten käytössä. Ja kuuluuhan Agricolamuseo nimenomaan tänne, hänen synnyinsijoilleen. Syntymäkotihan sijaitsi vain parin-kolmen sadan metrin päässä täältä.

Aion puhua kahdella kielellä, mutta en puhu samaa molemmilla. Toivon mukaan tämä sopii.

Jatka lukemista Björn Månsson berättar – Björn Månsson kertoo

Agricola-talo avataan juhlallisin menoin – Agricolahuset öppnas festligt

Pernajan Agricola-seura ry on vuokrannut Loviisan kaupungilta toimintaansa varten Pernajan kirkonkylän entisen ruotsinkielisen koulun. Se sijaitsee vain kivenheiton päässä Mikael Agricolan syntymäkodista Sigfridsistä, kauniin keskiaikaisen Kuninkaantien eli Suuren Rantatien varrella, joka yhdisti Turun ja Viipurin.

Agricola-talo on monipuolinen kulttuuritalo. Siellä on jo pidetty tilaisuuksia ja sitä vuokrataan erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin, syntymäpäivien viettoon, konsertteihin, kokouksiin ym. Pyrimme pitämään hinnat edullisina, jotta taloon saadaan paljon elämää lapsista vanhuksiin ja paikallisista ulkopaikkakuntalaisiin.

Agricola-talossa on juhlasalin lisäksi pieni keittiö, laadukas kirpputori, ompelijan ateljee, Kuninkaantien toimisto ja käsikirjasto sekä totta kai Agricola-museo, joka muutti Koskenkylästä omiin tiloihimme. Talo on avoinna ti-pe 11.00–16.30 ja la 11.00–15.00. Meillä ei peritä sisäänpääsymaksua, joten tervetuloa tutustumaan!

Agricola-talon avajaisia vietetään 21.10.2023 klo 13. Juhlapuhujana on entinen pernajalainen, papin poika Björn Månsson ja musiikkia esittää duo Ojanperä & Huusari. Kuulemme myös museon synnystä ja hiukan Kuninkaantien historiaa. Tervetuloa juhlimaan kanssamme. Ilmoittaudu osoitteessa agricola.pernaja@gmail.com

Agricolahuset öppnas festligt

Agricola-sällskapet i Pernå rf har hyrt före detta Pernå kyrkoby skola av Lovisa stad för sin verksamhet. Byggnaden befinner sig bara ett stenkast från Mikael Agricolas födelsehem Sigfrids, intill den vackra medeltida Kungsvägen eller Stora Strandvägen mellan Åbo och Viborg.

Agricolahuset är ett mångsidigt kulturhus. Där har redan arrangerats evenemang och den hyrs ut för olika fester och tillställningar, födelsedagar, konserter, möten mm. Vi försöker hålla priserna så förmånliga att huset får mycket liv av både unga och gamla samt lokala och utsocknes.

I Agricola-huset finns förutom festsalen ett litet kök, en loppis, syateljé, Kungsvägens kontor och handbibliotek samt självfallet Agricola-museet som nu fick egna utrymmen i huset.
Agricolahuset är öppet ti-fre 11.00-16.30 och lö 11-15.00. Vi har ingen inträdesavgift så välkommen att bekanta dig med huset!

Agricola-husets öppningsceremoni hålls den 21.10.2023 kl. 13. Som festtalare hör vi en före detta Pernåbo, prästsonen Björn Månsson och musik av duon Ojanperä & Huusari. Vi får också höra om museets tillkomst och lite Kungsvägens historia. Välkommen att fira med oss. Anmäl dig på adressen agricola.pernaja@gmail.com

Kirj. Mia Aitokari / Av Mia Aitokari

Miten näet Mikael Agricolan?

Historioitsija Teemu Keskisarjan haastattelu

Mikael Böök: Miten näet Mikael Agricolan osuuden Suomen historiassa? Pernajan Agricola-seuran www-saitin (pernaja.net) ylläpitäjänä haluaisin kuulla näkemyksiäsi Agricolasta, hänen ajastaan ja hänen vaikutuksestaan. Puhuin tästä myös seuran puheenjohtajan Kai Niemisen kanssa.  Suostutko antamaan haastattelun? 

Teemu Keskisarja: Sattumoisin paraikaa luen Kari Tarkiaisen kirjaa Ruotsin ja Moskovan rauhanneuvotteluista ja Agricolan osuudesta niissä. Toki voi minua haastatella. Parhaat vastaukset saat jos pistät kysymykset sähköpostilla, niin vastaan kirjallisesti.

MB Tämän haastattelun aloittaminen ei ole aivan helppoa koska Mikael Agricola tuo mieleeni niin monta kysymystä. Vastauksessasi haastattelupyyntöön kerroit ”sattumalta” lukevasi parhaillaan Kari Tarkiaisen kirjaa Ruotsin ja Moskovan rauhanneuvotteluista ja Agricolan osuudesta niissä. Ikäänkuin ”sattumalta” asustat itse Lapinjärvellä, joka aikoinaan kuului Pernajaan eli Agricolan synnyinpitäjään. (Viittaan Länsiväylä-lehdessä julkaistuun artikkeliin jossa kerrotaan mm.: ”Teemu Keskisarjan mielestä Lapinjärvellä on kaikki palvelut, joita hän tarvitsee, eikä mihinkään tarvitse jonottaa”.)   Onko sinulla sukujuuria Lapinjärvellä, tunnetko ehkä jonkinlaista yhteyttä Mikael Agricolaan hänen synnynseutunsa kautta?

TK Ei ole sukujuurta eikä geneettistä yhteyttä, mutta Itä-Uudenmaan historiaa olen paljon pohtinut. Pernajaa viimeksi hattujen sodan ja kivikirkon kautta. 

    Esimerkiksi suomen kielen ja rantaruotsalaisuuden raja minua mietityttää – keskeinen kysymys tietty Agricolankin kannalta.  Ruotsalaiset tulivat Itä-Uudellemaalle eri tavalla kuin muille seuduille. Yksi iso organisoitu muuttoaalto Porvoon kautta. Miten levittäytyivät jokilaaksoihin. Kuinka kieliraja säilyi esimerkiksi Lapinjärven kylissä jopa nykyaikaan saakka.  Ihmettelen, miksi suomen- ja ruotsinkieliset ovat niinkin sopuisasti tulleet toimeen kautta vuosisatojen. Kuitenkaan sekoittumatta. 

   Uskon että Agricola ymmärsi erittäin syvällisesti suomalaisuutta, uusmaalaisuutta ja ruotsalaisuutta ja vähän venäläisyyttäkin. Sääli ettei häneltä ole mitään omaelämäkertaa säilynyt taikka maallista tietoteosta.

MB Kun puhutaan ruotsalaisten ja suomalaisten suhteista Itä-Uudellamaalla ja Suomessa yleensä: onko Agricolaa pidettävä 1800-luvun fennomaanien edeltäjänä – ”esi-fennomaanina”? Vai onko tällainen nimitys pelkästään harhaanjohtava?

TK Agricola ei ajanut mitään maniaa eikä ollut maanikko – mutta hän oli suomalaisuusmies. Fennojen 1800-luvun iskulause ”suomen kieli, Suomen mieli” olisi hyvin sopinut A:n suuhun.

MB Aivan, sovitaan ettei Agricola ajanut maniaa eli ’hulluutta’ kuten mania-sanan kreikkalaiset juuret antavat ymmärtää. Mutta August Ahlqvist, joka tuotti lauseen Suomen kieli, Suomen mieli, siin’ on suoja Suomenmaan’ kai oli (tai oli ainakin fennofiili)?  Haluaisin pitää kiinni kysymyksestä: oliko Agricola esi-fennomaani? Luin nimittäin lausuntosi: Den fennomanska rörelsen är den allra viktigaste vändpunkten i Finlands historia, mycket viktigare än självständighetsförklaringen. Också vinterkriget är en krusning på ytan i jämförelse. Det var fennomanin som på allvar förändrade den vanliga människans vardag, som byggde upp ett jämlikt finskt samhälle med finsk kultur och folkbildning (Hufvudstadsbladet 20.8.2017). [Fennomaaniliike on Suomen historian tärkein käännekohta, paljon tärkeämpi kuin itsenäisyysjulistus. Talvisotakin on siihen verrattuna pelkkä pinnan aaltoilu. Juuri fennomaaniliike muutti vakavasti tavallisten ihmisten arkea, se rakensi tasa-arvoista suomalaista yhteiskuntaa, jossa on suomalainen kulttuuri ja koulutus.- Suom MB] Tästä voisi ehkä jatkaa: mitä Agricola sitten oikeastaan ajoi suomennoksillaan ja aapisillaan? Oikeiden uskomusten levittämistä kansan keskuuteen? Kulttuuria ja sivistystä? Tai ajoiko hän ehkä myös Ruotsin kuninkaan, Kustaa Vaasan asiaa? Kirjakieltä vailla olevaa kansaa voi olla vaikeampi hallita kuin sellaista, jonka hallinnossa osataan kääntää hallitsijan ukaasit kansan omalle kielelle. Voisi myös kysyä onko ’fennomaanin’ ja ’suomalaisuusmiehen’ välillä oikeastaan mitään eroa. Tuottavatako uudet tehtäväsi kansanedustajana paljon lisätöitä historiantutkimuksen ohella?

TK Joo kuinka vaan fennot. Kansanedustajan työ ei ainakaan raskaampaa kuin kirjojen pähkäily yötä päivää plus telkkariohjelmat ja sata historiaesitelmää vuosittain ympäri Suomea.

MB Esitelmätahti ynnä TV-ohjelmat kuulostaa suorastaan hektiseltä. Oletko esitelmissä käsitellyt Mikael Agricolan asemaa Suomen historiassa? Onko kuuntelijoista joku kysynyt, miten näet Agricolan merkityksen? Ja mitä olet tai olisit silloin vastannut?

TK Olen puhunut monta kertaa uskonpuhdistuksesta, suomalaisuuden synnystä ym. ja Agricolasta toki keskustellut.

MB Missä piilee Agricolan omaperäisyys? Toisin sanoen, mikä tekee Agricolasta kiinnostavan esimerkiksi historiaesitelmän kuulijoille? Miten esitelmöitsijä voi tehdä Agricolasta kiinnostavan? Mikä Agricolassa sinua erityisesti kiinnostaa? Onko pakko olla uskonnollinen tai edes vähän uskonnollinen jotta voisi arvostaa Mikael Agricolaa? Jos voi, niin miksi?

TK A on arvoituksellinen henkilö, jonka yksityiselämästä emme juuri mitään tiedä. Siksipä hänet saa kuvitella semmoiseksi kuin tahtoo. Jokainen kirjaihminen 2023 kunnioittaa A:ta automaattisesti, sivistyksemme korvaamattomana isoisänä… tuskin minulla muuta.

MB Teemu Keskisarja, kiitos haastattelusta!

Vuosikokous 2023 Årsmöte

Pernajan Agricola-seuran puheenjohtaja Kai Nieminen ilmoitti sähköpostissa seuran jäsenille ja ystäville:

… kokoonnumme vuosikokoukseen lauantaina 20.5.2023 Pernajan Agricolamuseoon Koskenkylään, osoitteeseen Suurpellontie 2. Kellonaika: 16.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: viime vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja  tämänvuotinen toimintasuunnitelma sekä valitaan puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet
kuluvalle vuodelle. Kohdassa muut asiat pohdimme mahdollisen Agricolatalon hankkimista entiseen Kyrkoby skolaan: hallitus kertoo hankkeen etenemisestä ja tulevaisuudennäkymistä.

Puheenjohtaja muistuttaa myös seuran jäsenmaksusta:

Jäsenmaksu, 10 euroa, maksetaan tilille FI82 4055 0012 5287 62. Merkitse viestikenttään nimesi ja tieto ”jäsenmaksu 2023”.

*

Kai Nieminen, ordförande för Agricola-Sällskapet i Pernå, informerade om årsmötet 2023 i ett e-postmeddelande till Sällskapets medlemmar och vänner:

… vi träffas för vårt årsmöte lördagen den 20.5.2023 i Agricola-muséet i Forsby, Storåkersvägen 2. Tid: kl 16.

På mötet behandlas de stadgeenliga ärendena: fjolårets årsredovisning, bokslut och ansvarsfrihet för styrelsen och årets handlingsplan samt val av ordförande och styrelseledamöter för innevarande år. Under övriga frågor kommer vi att diskutera det eventuella förvärvet av ett Agricola-hus i den tidigare Kyrkoby skola: styrelsen kommer att rapportera om projektets framsteg och utsikter.

Ordföranden påminner också sällskapets medlemmar om medlemsavgiften:

Medlemsavgiften, 10 euro, ska betalas till konto FI82 4055 0012 5287 62. Vänligen skriv ditt namn i meddelandefältet och referensen ”medlemsavgift 2023”.