Hem

  • (på svenska, se nedan)

    Pikku-Mikael kuulee enkelikuoron laulavan Pernajan kirkonkylän harjulla ja kertoo siitä kirkkoherra Bertilille kirkkodraamassa Mikael ja Taivaan vallat, joka esitetään ensimmäisenä pääsiäispäivänä 9.4. klo 18 Pernajan kirkossa. Myös Suomen liput liehuvat jälleen Mikael Agricolan päivän kunniaksi.

    Mikael Agricolan muistopäivän juhlan Pernajan kirkossa avaa Pernajan Agricola-seuran puheenjohtaja, runoilija Kai Nieminen. Kirkkoherra Mikko Alava kertoo enkeli Mikaelista, Pernajan kirkon keskiaikaisesta suojelupyhimyksestä, joka on antanut aiheen kirkon alttarin yläpuolella olevaan, taiteilija Lennart Segerstrålen lasimaalaukseen vuodelta 1939. Agricolakin lienee saanut nimensä enkeli Mikaelin mukaan. Kirkkoherra Mikko Alava puhuu myös Mikael Agricolan ensimmäisestä käännöstyöstä suomen kielelle, ABC-kirjasta ja sen kymmenestä käskystä.

    Pernajassa syntynyt suomen kielen ja kirjallisuuden isä, Raamatunsuomentaja ja Suomen uskonpuhdistaja kuoli 476 vuotta sitten palatessaan rauhanneuvottelumatkalta Moskovasta. Mikael Agricolan päivää vietetään hänen kuolinpäivänään 9.4. siksi, että hänen syntymäpäiväänsä ei tiedetä. Hän syntyi noin vuonna 1510.

    Musiikkipitoinen kirkkodraama

    Kirkkodraaman Mikael ja Taivaan vallat on kirjoittanut ja ohjannut Tuovi Putkonen. Kirkkodraamassa esiintyvät solisteina Maria Linde ja Konstantin Zhigalov sekä kirkkoherra Bertilin roolissa Marko Putkonen. Pikku-Mikaelia esittää Vili Selín ja lapsienkeleitä Minja Heinonen, Fedja Luukkonen, Jade Saraste ja Lianna Selín. Aikuisenkeleinä esiintyy Agricola-kuoro. Kirkkodraaman musiikin on suunnitellut kanttori Suvi af Hällström, joka soittaa myös urkusoolon. Muut muusikot kuuluvat Trio Vinrödiin: Elina Mieskolainen, Sofia Tarkkanen ja Jorma Ojanperä.

    Agricolan päivän juhlan järjestävät Pernajan Agricola-seura, Agricolan suomalainen seurakunta ja Loviisan kaupunki. Juhlaan on vapaa pääsy.

    Agricoladagen firas i Pernå kyrka 9.4.2023

    Lillpojken Mikael hör en änglakör sjunga på åsen i Pernå kyrkoby och berättar om händelsen för Kyrkoherde Bertel i kyrkodramat Mikael och Himlens makter. Dramat framförs på påskdagen den 9 april klockan 18 i Pernå kyrka. Finlands flagga fladdrar åter Agricoladagen till ära.

    Festen som ordnas för att hedra Mikael Agricolas minne i Pernå kyrka öppnas av poeten Kai Nieminen som är ordförande för Agricolasällskapet i Pernå. Kyrkoherde Mikko Alava berättar om ängeln Mikael, Pernå kyrkas medeltida skyddshelgon, som 1939 inspirerade konstnären Lennart Segerstråle till glasmålningen som finns ovanför altaret i kyrkan. Man tror att Agricola fick sitt namn just efter ängeln Mikael. Kyrkoherde Mikko Alava talar också om Mikael Agricolas första översättning till finska, ABC-kirja (ABC-boken) och bokens tio budord.

    Finska språkets och litteraturens fader, Bibelöversättaren och Finlands reformator föddes i Pernå, han dog för 476 år sedan, på hemvägen från fredsförhandlingar i Moskva. Agricoladagen firas på hans dödsdag den 9 april helt enkelt för att man inte vet hans födelsedag. Han föddes ungefär 1510.

    Musikspäckat kyrkodrama

    Kyrkodramat Mikael och Himlens makter är skrivet avTuovi Putkonen, som också har regisserat föreställningen. Solister i dramat är Maria Linde och Konstantin Zhigalov, kyrkoherde Bertil spelas av Marko Putkonen. Lilla Mikael gestaltas av Vili Selín, barnänglar är Minja Heinonen, Fedja Luukkonen, Jade Saraste och Lianna Selín. De vuxna änglarna är medlemmarna i Agricola-kören. Kyrkodramats musik är planerad av kantor Suvi af Hällström, hon spelar också orgelsolot. Övriga musiker är medlemmar i Trio Vinröd: Elina Mieskolainen, Sofia Tarkkanen och Jorma Ojanperä.

    Festen på Agricoladagen ordnas av Agricolasällskapet i Pernå, Agricolan suomalainen seurakunta och Lovisa stad. Inträdet till festen är fritt.

  • Agricolamuseet fick en loppmarknad till granne

    Text & Foto Nina Björman-Nystén

    Återanvändning tar sig olika uttryck, i Forsby finns nu en loppmarknad. Den delar ingång med Agricolamuseet. Museet är inne på sitt tredje verksamhetsår i den tidigare banklokalen.

    Pia Müller, Agricolamuseets övervakare.

    Den som vill kan lämna in saker till försäljning, reglerna är de vanliga, det vill säga att sakerna ska vara hela och rena. Loppmarknaden har samma öppettider som Agricolamuseet, tisdag till och med lördag klockan 11 till 16.30, lördagar 11 till 15. Agricolamuseet och loppisen finns på Storåkersvägen och delar gårdsplan med en pizzeria, en mataffär och en rad med återvinningsbehållare.

    Här på museet började Pia Müller som övervakare den första december i fjol:

    • Det är fint att ha fått en granne. Det är väldigt lugnt på museifronten den här tiden på året, men ganska många tittar in här i museet, samtidigt som de besöker loppisen. Det har blivit livligare här, nu när vi är två med gemensam ytterdörr, säger Müller.

    Grannrummet var tomt och vi tyckte att det här behövs:

    • Placeringen här mitt i byn är bra, många har naturligt vägarna förbi. Just nu har vi möjlighet att också sköta den här ruljangsen, säger Mona Fuhrer och Marjo Vuokko, två styrelsemedlemmar i Agricolasällskapet i Pernå.

    Pia Müller gillar sitt jobb, hon trivs bland de arkeologiska fynden och annat som berättar om medeltiden och Mikael Agricola. Efter hand plockar hon fram mera information om Agricolas tid i Mellaneuropa, han studerade ju för Martin Luther i Wittenberg i Tyskland. Pia Müller kommer själv från Österrike, så det är lätt för henne att ta fram information på tyska.

    Hon säger också att arbetsvägen är idealisk.

    • Jag har kort väg hem, och det är kort väg till det yngre barnets dagis och det äldre barnets skola.

    Så småningom kan det finnas nya produkter i Agricolas anda till salu i museet. Pia Müller är bra på att sy, nytt planeras för att utöka museets eget sortiment i den lilla museibutiken.


    Agricola i brons finns nära Pernå kyrka, intill hjältegravarna.

    Agricolasällskapet i Pernå arbetar på att flytta närmare Pernå kyrka och reformatorns födelsehem i Pernå kyrkoby där hans minnessten finns. Vägen från Forsby till Kyrkbyn är inget hinder för övervakaren Pia Müller ifall museet får ny adress. Om det blir möjligt att flytta klarnar under våren.

    Klart är att Agricoladagen firas traditionsenligt i Pernå kyrkoby den 9 april.

  • Ukrainan sota ja maailma sen jälkeen

     

    (lisää…)

    ,

  • Rauhanneuvottelumatka Novgorodiin ja Moskovaan

    Mikael Agricolan päivänä 9.4.2022 Agricolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mikko Alava piti esitelmän Pernajan kirkossa. Esitelmän käsikirjoitus (ohessa) voi ehkä myös meidän aikanamme toimia muistutuksena siitä, ettei sota ole ainoa mahdollinen kansainvälisten konfliktien ratkaisu ja että rauha voidaan myös saavuttaa neuvotteluilla. (MB)

    Venäläiseen kuurojen taiteilijoiden vuonna 1989 perustamaan Hefaistos-ryhmään kuuluvan taiteilijan työ on maalattu Agricolan juhlavuotta 2007 varten.

    Aiheekseni on annettu vuoden 1557 rauhanneuvottelut. Ja Mikael Agricolan osuus niissä.

    Pohjaan esitelmäni pääosin valtionarkistonhoitaja, tohtori Kari Tarkiaisen tutkielmaan.

    Rauhanneuvottelumatkasta on olemassa kaksi lähdettä. Venäläisten laatima sekä ruotsalaisten laatima. Pitkään luultiin – ainakin Suomessa – että rauhanneuvotteluista on vain venäläisten muistiinpanot. Ruotsissa oli kuitenkin säilynyt yksityiskokoelmissa myös ruotsalaisen valtuuskunnan muistiinpanot.

    Esitelmän pitäjä Mikko Alava

    Neuvotteluista kertovat asiakirjat ovat molemmin puolin asiallisesti samankaltaisia, mutta venäläinen vihko on selvästi värikkäämmin kirjoitettu. Siinä on tietysti sopimuksista ja kirjeistä tehdyt jäljennökset ja keskustelupöytäkirjat, mutta myös juhlapaikoista ja juhlista Moskovassa ja Novgorodissa annetaan ilmeikkäitä kuvauksia. Siinä kerrotaan lahjoista tsaarille ja Ruotsin arkkipiispan sairaudesta.

    (lisää…)

  • Sommarfest – Kesäjuhla!

    Agricolasällskapet i Pernå r.f håller sin tredje, snart traditionella sommarfest i samarbete med Skärgårdsmuseiföreningen. Plats: Skärgårdsmuseet, Rönnäs, Kabbölevägen 430 / Museivägen 107750 Isnäs. I år hålls festen 18 juni som en konsert med Alvakören från Borgå ledd av MuM Nina Fogelberg. Kören framför programmet ”Bränningar” tillsammans med den isnäsiska kompgruppen Duo Istanbul. Konserten börjar kl 15. Efteråt servering utomhus eller inne i museet enligt väderlek. Biljetter 15 €/10 € (stud/pens/arbetsl) under 12 år gratis (Serveringen ingår inte i biljettpriset)

    Pernajan Agricolaseuran kesäjuhla järjestetään nyt kolmatta kertaa. Paikka: Saaristomuseo, Kabbölentie 430 / Museotie 1, 07750 Isnäs. Tänä vuonna juhla toteutetaan konsertin muodossa. Alvakören Nina Fogelbergin johdolla esittää ohjelman ”Bränningar” (Tyrskyjä). Komppiryhmänä heillä on isnäsiläinen Duo Istanbul. Konsertti alkaa klo 15. Konsertin jälkeen museoyhdistyksen tarjoamaa merellistä suolapalaa ja kahvia. Liput 15/10 (opisk/eläk/työttömät) Alle 12v. ilmaiseksi. (Kuvaus suomeksi alempana.)

     

    PÅ SVENSKA

    Alvakören grundades 2018 genom en sammanslagning av Borgå Damkör och MISisters och har fått sitt namn efter den sociala förnyarkvinnan Alva Forsius. Nina Fogelberg har varit körens dirigent sedan 2019. I två år fick kören finna sig i att hålla övningar såväl online och under bar himmel, men kunde ändå hålla verksamheten flytande trots alla stötestenar. De flesta planerade framträdanden fick dock ställas in eller flyttas fram. I maj kunde kören och Nina ha sin första gemensamma helkvällskonsert – “Kvinnoöden i Borgå”. I början av juni deltar Alvakören i den stora finlandssvenska sångfesten Festival22 i Helsingfors.

    Kören verkar som en kurs inom Borgå Medborgarinstitut.

    Det känns värdefullt att få förverkliga konserten ”Bränningar” just på Skärgårdsmuseet i Rönnäs. Årets museiutställning “Skärgårdspoesi” är sammansatt av Henry Forssell. “Bränningar” har havet som grundtema, men som starkt undertema finns kvinnan, hennes öden och längtan. Ordet Bränningar är ju mycket mer än havet som svallar – det kan associera till att bli bränd, till längtan, till havets oändliga sus och drömmar. Konserten innehåller sånger om sommar och skärgård, men också om många av alla de olika öden ett människoliv kan innehålla: Längtan, tröst, glädje, svek, och försoning.

    Alva-kören / Alva-kuoro

    Konserten avslutas med den gotländska “Andetag”, där kören till sist sjunger:

    “En dag är du en av dem som har levat förut i en svunnen tid,

    En dag, kanske länge än, ska du vaggas till ro, själen finna frid.

    Dina gärningar, ditt ord, din tro, vandrar vidare i dina barnbarns blod.

    Såsom havet bär var våg i sin famn, famnar tillvaron evigt människan”

    ”Bränningar”

    Alvakören, dir. Nina Fogelberg

    Duo Istanbul: Antti Pesonen, dragspel/piano; Mikko Idlax, bas/gitarr

    Tid:

    18.6.2021 kl. 15 konsert

    Efteråt servering utomhus eller inne i museet enligt väderlek.

    Biljetter 15 €/10 € (stud/pens/arbetsl) under 12 år gratis

    Servering (ingår inte i bilj.priset)

    SUOMEKSI

    Pernajan Agricolaseuran kesäjuhla järjestetään nyt kolmatta kertaa. Tänä vuonna juhla toteutetaan konsertin muodossa. Alvakören Nina Fogelbergin johdolla esittää ohjelman ”Bränningar” (Tyrskyjä). Komppiryhmänä heillä on isnäsiläinen Duo Istanbul.

    Alvakören syntyi syksyllä 2018, kun naiskuorot Borgå Damkör ja MISisters yhdistettiin. Vaikka Alvakören on vielä verrattain nuori, on suurin osa sen laulajista kuitenkin kokeneita kuorolaisia. Kuoro kantaa porvoolaisen sosiaalisen uudistajan Alva Forsiuksen nimeä.

    Nina Fogelberg (MuM) on johtanut kuoroa syksystä 2019. Parin vuoden ajan kuoro joutui välillä harjoittelemaan niin etänä kuin taivasalla, mutta sai kuitenkin pidettyä toiminnan käynnissä tavalla tai toisella. Suunniteltuja konsertteja jouduttiin kuitenkin siirtämään. Toukokuussa kuorolla ja Ninalla oli vihdoin ensimmäinen kokoillan konserttinsa yhdessä, ja kesäkuussa kuoro osallistuu Helsingissä valtakunnallisiin ruotsinkielisiin laulujuhliin Festival22.
    Kuoro on yksi Porvoon Kansalaisopiston kursseista.

    Saaristomuseo, jossa kesän näyttelyn aiheena on saaristorunous, tarjoa oikeanlaiset puitteet meriteemaiselle konsertille. “Bränningar” viittaa ruotsinkielessä paitsi meren vaahtoaviin tyrskyihin myös polttavaan kaipuuseen, ja niinpä konsertin laulut kertovat vahvasti myös naisten elämän poltopisteistä; rakkaudesta, elämän luomisesta ja jatkumisesta.

    Konsertin päättävän “Andetag”-laulun sanoin:

    ”Eräänä päivänä sinäkin olet yksi heistä, jotka elivät kauan sitten kadonneessa ajassa.

    Tekosi, sanasi ja uskosi kulkevat eteenpäin lastenlastesi veressä.

    Niinkuin meri kantaa aaltoja sylissään, niin elämä kantaa ikuisesti ihmistä”

    ”Bränningar”

    Alvakören, johtaa Nina Fogelberg

    Duo Istanbul: Antti Pesonen,haitari,piano; Mikko Idlax, kontrabasso, kitara

    Duo Istanbul

    Aika:

    18.6.2021 klo 15 konsert

    Konsertin jälkeen museoyhdistyksen tarjoamaa merellistä suolapalaa ja kahvia. Mahdollisuus tutustua museoon ja sen ympäristöön.

    Liput 15/10 (opisk/eläk/työttömät) Alle 12v ilmaiseksi

    Tarjoilu erikseen

  • Mikael Agricola, kääntäjä ja kirjailija

    Kai Niemisen puheenvuoro Pernajan kirkossa Agricola-juhlassa 9.4.2022


    Marja Itkonen-Kaila on tutkinut Agricolan raamatunkäännöksiä ja osoittanut, että Agricola hallitsi sekä latinan että kreikan.

    Kääntäjän ja tulkin työt saattavat päällisin puolin näyttää samalta, mutta niillä on suuri ero. Tiedän sen, koska olen 50-vuotisen kirjallisuuden suomentajan urani aikana silloin tällöin vastentahtoisesti joutunut toimimaan tulkkinakin. Monen muun virkansa ohella Mikael Agricola toimi suomentajana, kuten hyvin tiedämme, itse asiassa juuri siitä hänet tunnemmekin: kielen ammattilaisena, joka tehdessään työtä kirjailijana ja kääntäjänä loi samalla uutta suomenkieltä. Tietääköhän kukaan, minä en ainakaan, mikä Agricolan pohjimmainen kutsumus oli – tai olisiko niin, että hänellä oli lukuisia rinnakkaisia kutsumuksia. Hän oli teologi, kielitieteilijä, opettaja, kirjailija, suomentaja – ja toimissaan muun muassa rehtori, piispa, uskonpuhdistaja ja diplomaatti. Epäilemättä hän joutui tahtoen tai tahtomattaan useaan otteeseen toimimaan tulkkina muutenkin kuin paperille kääntämällä. En tiedä, osasiko Agricola tulkata poliittista puhetta ruotsin ja venäjän kielten välillä viimeisellä matkallaan, mutta luotettuna diplomaattina hän epäilemättä osasi tulkita hallitsijoiden intentioita.

    (lisää…)

  • Agricolasällskapet kallt om våren 2022

    Nåja, sol ute, sol i sinne. Agricolasällskapet har firat Agricoladagen och hållit årsmöte. ”Låt oss glömma de saker som vi inte kan göra något åt och fokusera på vad vi kan påverka, åtminstone i vår närmaste krets: Att vara trygga människor för människor”, skrev ordföranden i sitt medlemsbrev.


    Fantasin fick vingar när den nyskrivna musiktablån Den sista resanvisades i Pernå kyrka i lördags. Kyrkofågeln Araruna (Noora Lintukangas) och textförfattaren, regissören Tuovi Putkonen hade all anledning att lysa av glädje. Foto: Nina Björkman-Nystén

    Kanske var det förhandsinformationen om nya inslag med unga personer som fick publiken i rörelse, uppslutningen var ändå en glad överraskning för arrangörerna. Omkring 150 förväntansfulla personer bänkade sig i god tid i kyrkan, rapporterade Nina Björman-Nystén i Nya Östis om evenemanget i Pernå kyrka under Agricoladagen 9 april.

    Musiktablån. Fem elever från grundskolan i Forsby, uppträdde i en musiktablå, producerad och regisserad av Tuovi Putkonen. Rollen som herr Bertil, barnens lärare spelades av Marko Putkonen, som fyllde kyrkans varje hörn med sin djupa basröst. Ett annat gripande musikinslag var barnens sång till Pentti Hildéns ackompanjemang på luta. Handlingen i denna föreställning var byggd kring ett besök som Mikael Agricola själv (spelad av Keijo Liski) skulle ha gjort i sin hemby (Torsby) under sin resa från Åbo till fredsförhandlingarna i Moskva år 1557.

    Agricola-sällskapets årsmöte. Lördagen 23 april höll Pernå Agricola-sällskap sitt årsmöte i muséet i Forsby. Kai Nieminen återvaldes till ordförande. Tuovi Putkonen, Mikko Idlax, Elina Mieskolainen, Emilia Näri , Marjo Vuokko och Nina Fogelberg fortsätter i styrelsen medan Monica Fuhrer och Mia Aitokari invaldes som nya medlemmar (de ersätter Mikael Böök och Iiris Kalliola) . (korrigerat 26.4.)

    Agricola-mus´éet i Forsby. Muséet hålls för närvarande öppet endast fredagar och lördagar klockan 13-17 med frivilliga krafter efter att Monica Lempa slutat som dess övervakare i början av april. En efterträdare söks.

    Sommarplaner. Agricola-sällskapets traditionella sommarfest anordnas
    en vecka före midsommar, lördagen den 18.6.2022. Festplats är Skärgårdsmuséet i Rönnäs.

    Det tidsenliga på Agricolafesten hade gott stöd i musiken, Pentti Hildén framförde flera stycken på luta. Herr Bertil (Marko Putkonen) välsignade Mikael Agricola (Keijo Liski) inför den viktiga resan till Moskva. Foto: Nina Björkman-Nystén

  • Viimeinen matka, Mikael Agricola rauhanneuvottelijana

    Agricola-juhlan mainus
    9.4. pidettävän Agricola-juhlan mainos. Artikkelin lopussa on linkki sen pdf-versioon.

    Kuningas Kustaa Vaasa määräsi Mikael Agricolan lähes 500 vuotta sitten neuvottelukuntaan, jonka oli määrä sopia tsaari Iivana Julman kanssa rauhasta Ruotsin ja Venäjän välillä. Sodan syttyminen Euroopassa tekee kylmäävän

    (lisää…)

  • Sitten sota tuli…mitä kirjastonhoitaja sanoo?

    Mikael Agricola oli rauhanneuvottelija, joka menehtyi matkalla
    Moskovasta kotiin. Oliko hän ”pasifisti”, sitä emme voi tietää koska ”ismit” tulivat vasta myöhemmällä aikakaudella. Oheista artikkelia kirjoittaessani ajattelin kuitenkin myös Agricolaa ja hänen aikalaista Erasmus Rotterdamilaista. Artikkeli on aikaisemmin, tarkemmin sanoen päivää sodan alkamisen jälkeen ilmestynyt ruotsiksi ja englanniksi BiblioteketTarSaka.com’issa–ja sen jäkeen myös suomalaisten kirjastonhoitajien kirjasto-kaapelissa.

    Louvainin yliopistokirjaston rauniot sakalaisten sotilaiden 25.-26 elokuuta 2014 suorittamien tuhotöiden jälkeen.

    Sanooko kirjastonhoitaja jotain erityistä ja ainutlaatuista, kun on sota? Onko kirjastonhoitaja erilainen kuin me muut? Vai asuuko jokaisessa meistä pieni kirjastonhoitaja? Me kaikki olemme metsästäjiä ja sotureita, mutta emmekö ole myös keräilijöitä ja hoitajia?

    (lisää…)

  • Pernajan Agricola-Seuran vaiheita

    Ohessa julkaisemme Tuovi Putkosen puheen Pernajan Agricola-seuran 15-vuotisjuhlassa. Juhla pidettiin Isnäsin Solbackassa 27.11.2021.

    Palataan ajassa lähes 40 vuotta taaksepäin, sillä oma kiinnostukseni Agricolaa kohtaan heräsi jo silloin.

    Loviisan ruotsalaisen seurakunnan kappalainen Karl af Hällström ja hänen tyttärensä Antonia vierailivat Pernajan Agricola-museon avajaisissa. Kuvassa myös Pernajan Agricola-seuran varapuheenjohtaja Tuovi Putkonen.

    Pernajassa järjestettiin Agricola-päivät, joissa esitelmiä pitivät sen ajan johtavat Agricola-tutkijat, kuten professori Kauko Pirinen. Olin silloin toimittajana Uudenmaan alueradiossa ja olin paria vuotta aikaisemmin muuttanut Pernajaan. Kiinnostuin tästä uuden kotikuntani suurmiehestä ja tein aiheesta useita radio-ohjelmia.

    24 vuotta sitten silloinen Pernajan kulttuurilautakunnan puheenjohtaja taiteilija Jan Lindh kutsui minut mukaan työryhmään, jossa muun muassa suunnittelimme Pernajan ala-asteille Agricola-opetusmenetelmiä. Sekä suomen- että ruotsinkieliset opettajat, kokoontuivat Koskenkylän ala-asteelle neuvonpitoon ja lähtivät innostuksella mukaan Agricola-talkoisiin. Tuohon aikaan aloitettiin myös arkeologiset kaivaukset kirkonkylässä. Mukana Agricola-hankkeessa 1997 olivat kunnanjohtaja Ralf Sjödahl, silloinen kulttuurisihteeri Leif Eriksson, kirkkoherra Uolevi Salminen, Göran Asplund ja kääntäjä Veijo Kiuru. Veteraanimuseo luovutti silloin nurkkauksen Agricola-näyttelylle.

    Kului taas muutama vuosi, kunnes tuli Pernajan kirkon 650-vuotisjuhla vuonna 2003. Sitä suunniteltiin työryhmässä kirkkoherra Uolevi Salmisen ja kanttori Mia Aitokarin kanssa. Päätimme silloin pyytää Kai Niemistä kirjoittamaan näytelmän Mikael Agricolasta, Pernajan pojasta, ja hienon näytelmän hän kirjoittikin.

    Kirkon juhlien aikaan jo mietittiin miten juhlitaan vuotta 2007, kun Agricolan kuolemasta tulee kuluneeksi 450 vuotta, ja se liittyykin jo Agricola-seuramme syntyhistoriaan.

    Pernajan kunta perusti vuonna 2005 Agricola-työryhmän, johon kuuluivat Kalevi Lappalainen, Gustaf Antell, Marjo Vuokko, Anne Hovi, Jenny Ulfsson, nykyinen Korsu ja allekirjoittanut. Päätimme hakea juhlavuotta varten rahoitusta Idässä itää-yhdistykseltä, mutta koska kunta ei voinut olla rahan hakijana, perustimme yhdistyksen, Pernajan Agricola-seuran, Agricola-Sällskapet i Pernå. Se rekisteröitiin 8.12. vuonna 2005. Onnistuimmekin saamaan eri tahoilta reilun 40 000 euron avustuksen.

    Saimme aikaan opastetun Agricola-polun, Agricola-esitteen, arkeologiset juhlakaivaukset, Mikael-näytelmän DVD:n, näytelmän esityksen ja Agricola-museon Pernajan vanhaan pappilaan ja paljon, paljon julkisuutta Agricolalle.

    Juhlavuosi 2007 oli raskas urakka. Loppuvuonna pidetyssä syyskokouksessa saatettiin todeta, että kaikki sujui hienosti, jopa yli odotusten, museo kiinnosti ryhmiä ja koululaisia, mutta vetäjätiimi oli väsynyt kaikkeen ahertamiseen. Olin puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja oli Marjo Vuokko. Jenny Olsson lupautui rahastonhoitajaksi vain siihen asti kun Agricola-hankkeen lopputilitykset oli saatu päätökseen ja Laura Tennberg sihteeriksi osaksi seuraavaa vuotta. Muita hallituksen jäseniä olivat Mia Aitokari, Anne Hovi, Anni Karlsson, Barbro Gustafsson-Still ja Görel Selander.

    Rahastonhoitajan ja sihteerin tilalle ei löytynyt seuraavana vuonna uusia vastuunkantajia. Agricola-seuran kuihtumista lisäsi vielä kuntaliitos vuonna 2010. Tuntui, ettei Pernajan asioilla eikä etenkään Agricolalla ollut enää mitään painoarvoa. Mutta sitten saimme onneksi kokoon uuden hallituksen ja puheenjohtajaksi Kai Niemisen vuonna 2013, ja toiminta sai uutta tuulta purjeisiin, kiitos kaikkien seitsemän viime vuoden aikana aktiivisesti mukana olleiden.

    ja lopuksi:

    Kiipesin Elina Soraisen kanssa noin 15 vuotta sitten Agricolan syntymäkodin pihasta kohoavalle korkealle kalliolle. Katselimme sieltä avautuvaa huikeaa maisemaa Pernajanlahdelle. Kuvittelin olevani pikkupoika, joka kiipeää kotivuorelle ja näkee niin kauas kuin silmä siintää. Ajattelin, että tuo maisema jäi lähtemättömästi Mikael-pojan mieleen, sielunmaisemaksi. Lapsuusmaiseman rannaton ulappa symboloi hänen myöhempää elämäntyötään.