Joulu, joulu tullut on…..

Svensk text längre ned på sidan

Joulun aika on pikkupaaston jälkeen herkkujen aikaa. Useimpien perheiden pöydästä löytyy muun muassa joulukinkku ja lanttulaatikko. Niillä on pitkät perinteet maassamme, eikä Mikael Agricolan vaikutus tässäkään asiassa ole mitätön. Hän oli diletantti ja monitaitoinen mies. Hän halusi ymmärtää maailmaa laajasti ja ihmistä holistisesti. Siksi hän halusi myös neuvoa oikeaa syömistä, juomista, oikean ravinnon nauttimista sekä lääkitsemistaitoa. Hän sanoo kalenterissaan joulukuun kohdalla: ”Tässä kuussa sopii syödä kaikenlaista ruokaa (niin sanoo Platon) ja juoda lämmintä juomaa. Pää ja rinta on pidettävä lämpimänä. Lämpimät yrtit ovat hyväksi maksalle ja päälle. Vältä veren laskemista.”

Me juomme glögiä, joka on vahvasti maustettu jo Agricolan tuntemilla mausteilla, joita keskiajalla usein käytettiin myös peittämään härskiintynyttä tai muuten vanhaa ruokaa. Niiden terveellisyys ja vaikutus perustuu moneen eri tekijään, mutta lääketieteen ollessa keskiajalla vielä lapsenkengissään, on yrttien ja mausteiden käyttö myös lääkinnällisessä mielessä ollut tärkeää.

Mikael Agricola halusi myös kertoa ihmisille, miten kuuluu elää ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Hän luetteli eri temperamentit, ikäkaudet ja arvot. Hänen viisas neuvonsa oli mm: Surullinen sydän, toistuva viha,harvoin iloa hakeva mieli. Nuo kolme kuluttavat ihmisen elämän nopeasti.

” Usein puhutaan luterilaisesta moraalista ja suhtautumisesta esimerkiksi työntekoon. Agricola oli lutherinsa lukenut ja hänen opissaan istunut, joten sieltäkin tarttui paljon mukaan hänen oppeihinsa. Luterilaisuus ei ole ilotonta puskemista ainakaan Lutherin ja Agricolan mukaan, päinvastoin. Heidän maailmaansa kuului ilo, laulu ja nauru, kuten myös hyvä ruoka ja juomat. Syntiä oli pikemminkin se, että ei oteta huomioon lähimmäistä, ei kuunnella eikä palvella.

Agricolan opeista rauhan ja väkivallattomuuden oppi olisi tänä päivänä kaikkein tärkein omaksuttava. Meidän aikamme olisi rauhan miehelle kauhistus. Maailmassa on tällä hetkellä ennätysmäärä konflikteja, joiden vaikutus on suurin kaikista heikoimpiin. Agricola käytti suuren osan nykymitassa suhteellisen lyhyestä elämästään rauhantyöhön. Olisiko hän kyennyt ratkaisemaan palestiinalaiskysymyksen? Entä olisiko hän, joka lähetettiin neuvottelemaan Iivana Julman kanssa, uskaltanut sanoa suorat sanat myös Venäjän nykyiselle päämiehelle? Sitä saamme arvuutella ja toivoa, että jostain löytyy uusi Agricola, joka pelotta käy kohti rauhanneuvotteluja ja saamme aidon joulurauhan pallollemme.

Mia Aitokari

Julen, julen är kommen …

Juletiden med alla läckerheter infaller efter lilla fastan. De flesta familjerna serverar julskinka och kålrotslåda på sina julbord. De följer därmed en lång tradition i vårt land, inte heller i detta fall utan Agricolas förtjänst. Han var en dilettant och en mångkunnig man. Han ville förstå världen ur olika vinklar och mänskan holistiskt. Därför ville han också ge råd i att äta och dricka rätt och hälsosamt. Han skriver i sin kalender i december: ”Under denna månad kan man äta all slags mat (säger Platon) och dricka varma drycker. Huvud och bröst ska hållas varma. Varma örter är bra för lever och huvud. Undvik åderlåtning.”

Vi dricker glögg som är kryddad med kryddor som redan Agricola kände. De användes ofta under medeltiden för att dölja smak av härsken eller annars gammal mat. Deras hälsoinverkan baserar sig på många olika faktorer, men de hade under medeltiden även en medicinsk betydelse då läkekonsten ännu låg i sin linda.

Mikael Agricola ville också berätta för mänskor hur man bör förhålla sig till världen runtomkring. Han läste upp temperament, åldersperioder och värden. Ett av ans kloka råd lydde: ”Ett sorgset hjärta, en ständig vrede, ett sinne som sällan söker glädje. Dessa tre möter snart döden.” Man talar ofta om den lutherska moralen och dess förhållandet till arbete. Agricola hade läst sin Luther och suttit på hans lektioner, vilket bidrog mycket till hans lära. Enligt Luther och Agricola innebär moral inte ett mödosamt och glädjelöst liv. Tvärtom, glädje, sång och skratt såsom god mat och goda drycker var en väsentlig del av deras värld. Synden kunde man finna i hur man förhöll sig till sin medmänniska genom att inte lyssna eller tjäna.

Läran om fred och icke-våld vore idag den viktigaste av Agricolas läror att ta till sig. Denna fredens man skulle se på vår tid med förskräckelse. Idag finns det ett rekordantal konflikter i världen och de påverkar mest de allra svagaste. Agricola använde en stor del av sitt i nutida mått relativt korta liv till fredsarbete. Hade han förmått lösa Palestinafrågan? Skulle han, som sändes att förhandla med Ivan den förskräcklige, ha vågat tala klarspråk med Rysslands nuvarande härskare? Det får vi bara gissa oss till och hoppas att en ny Agricola dyker upp och att vi får julfred på vår glob.

Mia Aitokari