Hem

  • Miten näet Mikael Agricolan?

    Historioitsija Teemu Keskisarjan haastattelu

    Mikael Böök: Miten näet Mikael Agricolan osuuden Suomen historiassa? Pernajan Agricola-seuran www-saitin (pernaja.net) ylläpitäjänä haluaisin kuulla näkemyksiäsi Agricolasta, hänen ajastaan ja hänen vaikutuksestaan. Puhuin tästä myös seuran puheenjohtajan Kai Niemisen kanssa.  Suostutko antamaan haastattelun? 

    Teemu Keskisarja: Sattumoisin paraikaa luen Kari Tarkiaisen kirjaa Ruotsin ja Moskovan rauhanneuvotteluista ja Agricolan osuudesta niissä. Toki voi minua haastatella. Parhaat vastaukset saat jos pistät kysymykset sähköpostilla, niin vastaan kirjallisesti.

    MB Tämän haastattelun aloittaminen ei ole aivan helppoa koska Mikael Agricola tuo mieleeni niin monta kysymystä. Vastauksessasi haastattelupyyntöön kerroit ”sattumalta” lukevasi parhaillaan Kari Tarkiaisen kirjaa Ruotsin ja Moskovan rauhanneuvotteluista ja Agricolan osuudesta niissä. Ikäänkuin ”sattumalta” asustat itse Lapinjärvellä, joka aikoinaan kuului Pernajaan eli Agricolan synnyinpitäjään. (Viittaan Länsiväylä-lehdessä julkaistuun artikkeliin jossa kerrotaan mm.: ”Teemu Keskisarjan mielestä Lapinjärvellä on kaikki palvelut, joita hän tarvitsee, eikä mihinkään tarvitse jonottaa”.)   Onko sinulla sukujuuria Lapinjärvellä, tunnetko ehkä jonkinlaista yhteyttä Mikael Agricolaan hänen synnynseutunsa kautta?

    TK Ei ole sukujuurta eikä geneettistä yhteyttä, mutta Itä-Uudenmaan historiaa olen paljon pohtinut. Pernajaa viimeksi hattujen sodan ja kivikirkon kautta. 

        Esimerkiksi suomen kielen ja rantaruotsalaisuuden raja minua mietityttää – keskeinen kysymys tietty Agricolankin kannalta.  Ruotsalaiset tulivat Itä-Uudellemaalle eri tavalla kuin muille seuduille. Yksi iso organisoitu muuttoaalto Porvoon kautta. Miten levittäytyivät jokilaaksoihin. Kuinka kieliraja säilyi esimerkiksi Lapinjärven kylissä jopa nykyaikaan saakka.  Ihmettelen, miksi suomen- ja ruotsinkieliset ovat niinkin sopuisasti tulleet toimeen kautta vuosisatojen. Kuitenkaan sekoittumatta. 

       Uskon että Agricola ymmärsi erittäin syvällisesti suomalaisuutta, uusmaalaisuutta ja ruotsalaisuutta ja vähän venäläisyyttäkin. Sääli ettei häneltä ole mitään omaelämäkertaa säilynyt taikka maallista tietoteosta.

    MB Kun puhutaan ruotsalaisten ja suomalaisten suhteista Itä-Uudellamaalla ja Suomessa yleensä: onko Agricolaa pidettävä 1800-luvun fennomaanien edeltäjänä – ”esi-fennomaanina”? Vai onko tällainen nimitys pelkästään harhaanjohtava?

    TK Agricola ei ajanut mitään maniaa eikä ollut maanikko – mutta hän oli suomalaisuusmies. Fennojen 1800-luvun iskulause ”suomen kieli, Suomen mieli” olisi hyvin sopinut A:n suuhun.

    MB Aivan, sovitaan ettei Agricola ajanut maniaa eli ’hulluutta’ kuten mania-sanan kreikkalaiset juuret antavat ymmärtää. Mutta August Ahlqvist, joka tuotti lauseen Suomen kieli, Suomen mieli, siin’ on suoja Suomenmaan’ kai oli (tai oli ainakin fennofiili)?  Haluaisin pitää kiinni kysymyksestä: oliko Agricola esi-fennomaani? Luin nimittäin lausuntosi: Den fennomanska rörelsen är den allra viktigaste vändpunkten i Finlands historia, mycket viktigare än självständighetsförklaringen. Också vinterkriget är en krusning på ytan i jämförelse. Det var fennomanin som på allvar förändrade den vanliga människans vardag, som byggde upp ett jämlikt finskt samhälle med finsk kultur och folkbildning (Hufvudstadsbladet 20.8.2017). [Fennomaaniliike on Suomen historian tärkein käännekohta, paljon tärkeämpi kuin itsenäisyysjulistus. Talvisotakin on siihen verrattuna pelkkä pinnan aaltoilu. Juuri fennomaaniliike muutti vakavasti tavallisten ihmisten arkea, se rakensi tasa-arvoista suomalaista yhteiskuntaa, jossa on suomalainen kulttuuri ja koulutus.- Suom MB] Tästä voisi ehkä jatkaa: mitä Agricola sitten oikeastaan ajoi suomennoksillaan ja aapisillaan? Oikeiden uskomusten levittämistä kansan keskuuteen? Kulttuuria ja sivistystä? Tai ajoiko hän ehkä myös Ruotsin kuninkaan, Kustaa Vaasan asiaa? Kirjakieltä vailla olevaa kansaa voi olla vaikeampi hallita kuin sellaista, jonka hallinnossa osataan kääntää hallitsijan ukaasit kansan omalle kielelle. Voisi myös kysyä onko ’fennomaanin’ ja ’suomalaisuusmiehen’ välillä oikeastaan mitään eroa. Tuottavatako uudet tehtäväsi kansanedustajana paljon lisätöitä historiantutkimuksen ohella?

    TK Joo kuinka vaan fennot. Kansanedustajan työ ei ainakaan raskaampaa kuin kirjojen pähkäily yötä päivää plus telkkariohjelmat ja sata historiaesitelmää vuosittain ympäri Suomea.

    MB Esitelmätahti ynnä TV-ohjelmat kuulostaa suorastaan hektiseltä. Oletko esitelmissä käsitellyt Mikael Agricolan asemaa Suomen historiassa? Onko kuuntelijoista joku kysynyt, miten näet Agricolan merkityksen? Ja mitä olet tai olisit silloin vastannut?

    TK Olen puhunut monta kertaa uskonpuhdistuksesta, suomalaisuuden synnystä ym. ja Agricolasta toki keskustellut.

    MB Missä piilee Agricolan omaperäisyys? Toisin sanoen, mikä tekee Agricolasta kiinnostavan esimerkiksi historiaesitelmän kuulijoille? Miten esitelmöitsijä voi tehdä Agricolasta kiinnostavan? Mikä Agricolassa sinua erityisesti kiinnostaa? Onko pakko olla uskonnollinen tai edes vähän uskonnollinen jotta voisi arvostaa Mikael Agricolaa? Jos voi, niin miksi?

    TK A on arvoituksellinen henkilö, jonka yksityiselämästä emme juuri mitään tiedä. Siksipä hänet saa kuvitella semmoiseksi kuin tahtoo. Jokainen kirjaihminen 2023 kunnioittaa A:ta automaattisesti, sivistyksemme korvaamattomana isoisänä… tuskin minulla muuta.

    MB Teemu Keskisarja, kiitos haastattelusta!

  • Vuosikokous 2023 Årsmöte

    Pernajan Agricola-seuran puheenjohtaja Kai Nieminen ilmoitti sähköpostissa seuran jäsenille ja ystäville:

    … kokoonnumme vuosikokoukseen lauantaina 20.5.2023 Pernajan Agricolamuseoon Koskenkylään, osoitteeseen Suurpellontie 2. Kellonaika: 16.

    Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: viime vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja  tämänvuotinen toimintasuunnitelma sekä valitaan puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet
    kuluvalle vuodelle. Kohdassa muut asiat pohdimme mahdollisen Agricolatalon hankkimista entiseen Kyrkoby skolaan: hallitus kertoo hankkeen etenemisestä ja tulevaisuudennäkymistä.

    Puheenjohtaja muistuttaa myös seuran jäsenmaksusta:

    Jäsenmaksu, 10 euroa, maksetaan tilille FI82 4055 0012 5287 62. Merkitse viestikenttään nimesi ja tieto ”jäsenmaksu 2023”.

    *

    Kai Nieminen, ordförande för Agricola-Sällskapet i Pernå, informerade om årsmötet 2023 i ett e-postmeddelande till Sällskapets medlemmar och vänner:

    … vi träffas för vårt årsmöte lördagen den 20.5.2023 i Agricola-muséet i Forsby, Storåkersvägen 2. Tid: kl 16.

    På mötet behandlas de stadgeenliga ärendena: fjolårets årsredovisning, bokslut och ansvarsfrihet för styrelsen och årets handlingsplan samt val av ordförande och styrelseledamöter för innevarande år. Under övriga frågor kommer vi att diskutera det eventuella förvärvet av ett Agricola-hus i den tidigare Kyrkoby skola: styrelsen kommer att rapportera om projektets framsteg och utsikter.

    Ordföranden påminner också sällskapets medlemmar om medlemsavgiften:

    Medlemsavgiften, 10 euro, ska betalas till konto FI82 4055 0012 5287 62. Vänligen skriv ditt namn i meddelandefältet och referensen ”medlemsavgift 2023”.

  • Agricolafest med stråk av allvar

    Av Nina Björkman-Nystén

    Den årliga Agricolafesten inföll i år på påskdagen. Pernå kyrka hade som brukligt en större roll än att vara festlokal.

    Änglarna
    ”Änglarna” Lianna Selín, Minja Heinonen och Jade Saraste i Pernå kyrkas predikstiol.- Foto Kaika Selín.

    Festprogrammet var underhållande och mångsidigt. Publiken bjöds på ett nytt skådespel och musik från medeltiden och några sekler framåt. Tillställningen började med att Agricolasällskapets ordförande Kai Nieminen berättade om Agricolas betydelse för den finska litteraturen och sällskapets strävan att ge Mikael Agricola och traditionen omkring honom värdiga ramar. Agricolamuseet och övrig verksamhet fungerar i Forsby, men den rätta platsen skulle vara nära hans födelseplats och Pernå kyrka, sa Nieminen. Här ett avsnitt ur talet.

    (lisää…)

  • (på svenska, se nedan)

    Pikku-Mikael kuulee enkelikuoron laulavan Pernajan kirkonkylän harjulla ja kertoo siitä kirkkoherra Bertilille kirkkodraamassa Mikael ja Taivaan vallat, joka esitetään ensimmäisenä pääsiäispäivänä 9.4. klo 18 Pernajan kirkossa. Myös Suomen liput liehuvat jälleen Mikael Agricolan päivän kunniaksi.

    Mikael Agricolan muistopäivän juhlan Pernajan kirkossa avaa Pernajan Agricola-seuran puheenjohtaja, runoilija Kai Nieminen. Kirkkoherra Mikko Alava kertoo enkeli Mikaelista, Pernajan kirkon keskiaikaisesta suojelupyhimyksestä, joka on antanut aiheen kirkon alttarin yläpuolella olevaan, taiteilija Lennart Segerstrålen lasimaalaukseen vuodelta 1939. Agricolakin lienee saanut nimensä enkeli Mikaelin mukaan. Kirkkoherra Mikko Alava puhuu myös Mikael Agricolan ensimmäisestä käännöstyöstä suomen kielelle, ABC-kirjasta ja sen kymmenestä käskystä.

    Pernajassa syntynyt suomen kielen ja kirjallisuuden isä, Raamatunsuomentaja ja Suomen uskonpuhdistaja kuoli 476 vuotta sitten palatessaan rauhanneuvottelumatkalta Moskovasta. Mikael Agricolan päivää vietetään hänen kuolinpäivänään 9.4. siksi, että hänen syntymäpäiväänsä ei tiedetä. Hän syntyi noin vuonna 1510.

    Musiikkipitoinen kirkkodraama

    Kirkkodraaman Mikael ja Taivaan vallat on kirjoittanut ja ohjannut Tuovi Putkonen. Kirkkodraamassa esiintyvät solisteina Maria Linde ja Konstantin Zhigalov sekä kirkkoherra Bertilin roolissa Marko Putkonen. Pikku-Mikaelia esittää Vili Selín ja lapsienkeleitä Minja Heinonen, Fedja Luukkonen, Jade Saraste ja Lianna Selín. Aikuisenkeleinä esiintyy Agricola-kuoro. Kirkkodraaman musiikin on suunnitellut kanttori Suvi af Hällström, joka soittaa myös urkusoolon. Muut muusikot kuuluvat Trio Vinrödiin: Elina Mieskolainen, Sofia Tarkkanen ja Jorma Ojanperä.

    Agricolan päivän juhlan järjestävät Pernajan Agricola-seura, Agricolan suomalainen seurakunta ja Loviisan kaupunki. Juhlaan on vapaa pääsy.

    Agricoladagen firas i Pernå kyrka 9.4.2023

    Lillpojken Mikael hör en änglakör sjunga på åsen i Pernå kyrkoby och berättar om händelsen för Kyrkoherde Bertel i kyrkodramat Mikael och Himlens makter. Dramat framförs på påskdagen den 9 april klockan 18 i Pernå kyrka. Finlands flagga fladdrar åter Agricoladagen till ära.

    Festen som ordnas för att hedra Mikael Agricolas minne i Pernå kyrka öppnas av poeten Kai Nieminen som är ordförande för Agricolasällskapet i Pernå. Kyrkoherde Mikko Alava berättar om ängeln Mikael, Pernå kyrkas medeltida skyddshelgon, som 1939 inspirerade konstnären Lennart Segerstråle till glasmålningen som finns ovanför altaret i kyrkan. Man tror att Agricola fick sitt namn just efter ängeln Mikael. Kyrkoherde Mikko Alava talar också om Mikael Agricolas första översättning till finska, ABC-kirja (ABC-boken) och bokens tio budord.

    Finska språkets och litteraturens fader, Bibelöversättaren och Finlands reformator föddes i Pernå, han dog för 476 år sedan, på hemvägen från fredsförhandlingar i Moskva. Agricoladagen firas på hans dödsdag den 9 april helt enkelt för att man inte vet hans födelsedag. Han föddes ungefär 1510.

    Musikspäckat kyrkodrama

    Kyrkodramat Mikael och Himlens makter är skrivet avTuovi Putkonen, som också har regisserat föreställningen. Solister i dramat är Maria Linde och Konstantin Zhigalov, kyrkoherde Bertil spelas av Marko Putkonen. Lilla Mikael gestaltas av Vili Selín, barnänglar är Minja Heinonen, Fedja Luukkonen, Jade Saraste och Lianna Selín. De vuxna änglarna är medlemmarna i Agricola-kören. Kyrkodramats musik är planerad av kantor Suvi af Hällström, hon spelar också orgelsolot. Övriga musiker är medlemmar i Trio Vinröd: Elina Mieskolainen, Sofia Tarkkanen och Jorma Ojanperä.

    Festen på Agricoladagen ordnas av Agricolasällskapet i Pernå, Agricolan suomalainen seurakunta och Lovisa stad. Inträdet till festen är fritt.

  • Agricolamuseet fick en loppmarknad till granne

    Text & Foto Nina Björman-Nystén

    Återanvändning tar sig olika uttryck, i Forsby finns nu en loppmarknad. Den delar ingång med Agricolamuseet. Museet är inne på sitt tredje verksamhetsår i den tidigare banklokalen.

    Pia Müller, Agricolamuseets övervakare.

    Den som vill kan lämna in saker till försäljning, reglerna är de vanliga, det vill säga att sakerna ska vara hela och rena. Loppmarknaden har samma öppettider som Agricolamuseet, tisdag till och med lördag klockan 11 till 16.30, lördagar 11 till 15. Agricolamuseet och loppisen finns på Storåkersvägen och delar gårdsplan med en pizzeria, en mataffär och en rad med återvinningsbehållare.

    Här på museet började Pia Müller som övervakare den första december i fjol:

    • Det är fint att ha fått en granne. Det är väldigt lugnt på museifronten den här tiden på året, men ganska många tittar in här i museet, samtidigt som de besöker loppisen. Det har blivit livligare här, nu när vi är två med gemensam ytterdörr, säger Müller.

    Grannrummet var tomt och vi tyckte att det här behövs:

    • Placeringen här mitt i byn är bra, många har naturligt vägarna förbi. Just nu har vi möjlighet att också sköta den här ruljangsen, säger Mona Fuhrer och Marjo Vuokko, två styrelsemedlemmar i Agricolasällskapet i Pernå.

    Pia Müller gillar sitt jobb, hon trivs bland de arkeologiska fynden och annat som berättar om medeltiden och Mikael Agricola. Efter hand plockar hon fram mera information om Agricolas tid i Mellaneuropa, han studerade ju för Martin Luther i Wittenberg i Tyskland. Pia Müller kommer själv från Österrike, så det är lätt för henne att ta fram information på tyska.

    Hon säger också att arbetsvägen är idealisk.

    • Jag har kort väg hem, och det är kort väg till det yngre barnets dagis och det äldre barnets skola.

    Så småningom kan det finnas nya produkter i Agricolas anda till salu i museet. Pia Müller är bra på att sy, nytt planeras för att utöka museets eget sortiment i den lilla museibutiken.


    Agricola i brons finns nära Pernå kyrka, intill hjältegravarna.

    Agricolasällskapet i Pernå arbetar på att flytta närmare Pernå kyrka och reformatorns födelsehem i Pernå kyrkoby där hans minnessten finns. Vägen från Forsby till Kyrkbyn är inget hinder för övervakaren Pia Müller ifall museet får ny adress. Om det blir möjligt att flytta klarnar under våren.

    Klart är att Agricoladagen firas traditionsenligt i Pernå kyrkoby den 9 april.

  • Ukrainan sota ja maailma sen jälkeen

     

    (lisää…)

    ,

  • Rauhanneuvottelumatka Novgorodiin ja Moskovaan

    Mikael Agricolan päivänä 9.4.2022 Agricolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mikko Alava piti esitelmän Pernajan kirkossa. Esitelmän käsikirjoitus (ohessa) voi ehkä myös meidän aikanamme toimia muistutuksena siitä, ettei sota ole ainoa mahdollinen kansainvälisten konfliktien ratkaisu ja että rauha voidaan myös saavuttaa neuvotteluilla. (MB)

    Venäläiseen kuurojen taiteilijoiden vuonna 1989 perustamaan Hefaistos-ryhmään kuuluvan taiteilijan työ on maalattu Agricolan juhlavuotta 2007 varten.

    Aiheekseni on annettu vuoden 1557 rauhanneuvottelut. Ja Mikael Agricolan osuus niissä.

    Pohjaan esitelmäni pääosin valtionarkistonhoitaja, tohtori Kari Tarkiaisen tutkielmaan.

    Rauhanneuvottelumatkasta on olemassa kaksi lähdettä. Venäläisten laatima sekä ruotsalaisten laatima. Pitkään luultiin – ainakin Suomessa – että rauhanneuvotteluista on vain venäläisten muistiinpanot. Ruotsissa oli kuitenkin säilynyt yksityiskokoelmissa myös ruotsalaisen valtuuskunnan muistiinpanot.

    Esitelmän pitäjä Mikko Alava

    Neuvotteluista kertovat asiakirjat ovat molemmin puolin asiallisesti samankaltaisia, mutta venäläinen vihko on selvästi värikkäämmin kirjoitettu. Siinä on tietysti sopimuksista ja kirjeistä tehdyt jäljennökset ja keskustelupöytäkirjat, mutta myös juhlapaikoista ja juhlista Moskovassa ja Novgorodissa annetaan ilmeikkäitä kuvauksia. Siinä kerrotaan lahjoista tsaarille ja Ruotsin arkkipiispan sairaudesta.

    (lisää…)

  • Sommarfest – Kesäjuhla!

    Agricolasällskapet i Pernå r.f håller sin tredje, snart traditionella sommarfest i samarbete med Skärgårdsmuseiföreningen. Plats: Skärgårdsmuseet, Rönnäs, Kabbölevägen 430 / Museivägen 107750 Isnäs. I år hålls festen 18 juni som en konsert med Alvakören från Borgå ledd av MuM Nina Fogelberg. Kören framför programmet ”Bränningar” tillsammans med den isnäsiska kompgruppen Duo Istanbul. Konserten börjar kl 15. Efteråt servering utomhus eller inne i museet enligt väderlek. Biljetter 15 €/10 € (stud/pens/arbetsl) under 12 år gratis (Serveringen ingår inte i biljettpriset)

    Pernajan Agricolaseuran kesäjuhla järjestetään nyt kolmatta kertaa. Paikka: Saaristomuseo, Kabbölentie 430 / Museotie 1, 07750 Isnäs. Tänä vuonna juhla toteutetaan konsertin muodossa. Alvakören Nina Fogelbergin johdolla esittää ohjelman ”Bränningar” (Tyrskyjä). Komppiryhmänä heillä on isnäsiläinen Duo Istanbul. Konsertti alkaa klo 15. Konsertin jälkeen museoyhdistyksen tarjoamaa merellistä suolapalaa ja kahvia. Liput 15/10 (opisk/eläk/työttömät) Alle 12v. ilmaiseksi. (Kuvaus suomeksi alempana.)

     

    PÅ SVENSKA

    Alvakören grundades 2018 genom en sammanslagning av Borgå Damkör och MISisters och har fått sitt namn efter den sociala förnyarkvinnan Alva Forsius. Nina Fogelberg har varit körens dirigent sedan 2019. I två år fick kören finna sig i att hålla övningar såväl online och under bar himmel, men kunde ändå hålla verksamheten flytande trots alla stötestenar. De flesta planerade framträdanden fick dock ställas in eller flyttas fram. I maj kunde kören och Nina ha sin första gemensamma helkvällskonsert – “Kvinnoöden i Borgå”. I början av juni deltar Alvakören i den stora finlandssvenska sångfesten Festival22 i Helsingfors.

    Kören verkar som en kurs inom Borgå Medborgarinstitut.

    Det känns värdefullt att få förverkliga konserten ”Bränningar” just på Skärgårdsmuseet i Rönnäs. Årets museiutställning “Skärgårdspoesi” är sammansatt av Henry Forssell. “Bränningar” har havet som grundtema, men som starkt undertema finns kvinnan, hennes öden och längtan. Ordet Bränningar är ju mycket mer än havet som svallar – det kan associera till att bli bränd, till längtan, till havets oändliga sus och drömmar. Konserten innehåller sånger om sommar och skärgård, men också om många av alla de olika öden ett människoliv kan innehålla: Längtan, tröst, glädje, svek, och försoning.

    Alva-kören / Alva-kuoro

    Konserten avslutas med den gotländska “Andetag”, där kören till sist sjunger:

    “En dag är du en av dem som har levat förut i en svunnen tid,

    En dag, kanske länge än, ska du vaggas till ro, själen finna frid.

    Dina gärningar, ditt ord, din tro, vandrar vidare i dina barnbarns blod.

    Såsom havet bär var våg i sin famn, famnar tillvaron evigt människan”

    ”Bränningar”

    Alvakören, dir. Nina Fogelberg

    Duo Istanbul: Antti Pesonen, dragspel/piano; Mikko Idlax, bas/gitarr

    Tid:

    18.6.2021 kl. 15 konsert

    Efteråt servering utomhus eller inne i museet enligt väderlek.

    Biljetter 15 €/10 € (stud/pens/arbetsl) under 12 år gratis

    Servering (ingår inte i bilj.priset)

    SUOMEKSI

    Pernajan Agricolaseuran kesäjuhla järjestetään nyt kolmatta kertaa. Tänä vuonna juhla toteutetaan konsertin muodossa. Alvakören Nina Fogelbergin johdolla esittää ohjelman ”Bränningar” (Tyrskyjä). Komppiryhmänä heillä on isnäsiläinen Duo Istanbul.

    Alvakören syntyi syksyllä 2018, kun naiskuorot Borgå Damkör ja MISisters yhdistettiin. Vaikka Alvakören on vielä verrattain nuori, on suurin osa sen laulajista kuitenkin kokeneita kuorolaisia. Kuoro kantaa porvoolaisen sosiaalisen uudistajan Alva Forsiuksen nimeä.

    Nina Fogelberg (MuM) on johtanut kuoroa syksystä 2019. Parin vuoden ajan kuoro joutui välillä harjoittelemaan niin etänä kuin taivasalla, mutta sai kuitenkin pidettyä toiminnan käynnissä tavalla tai toisella. Suunniteltuja konsertteja jouduttiin kuitenkin siirtämään. Toukokuussa kuorolla ja Ninalla oli vihdoin ensimmäinen kokoillan konserttinsa yhdessä, ja kesäkuussa kuoro osallistuu Helsingissä valtakunnallisiin ruotsinkielisiin laulujuhliin Festival22.
    Kuoro on yksi Porvoon Kansalaisopiston kursseista.

    Saaristomuseo, jossa kesän näyttelyn aiheena on saaristorunous, tarjoa oikeanlaiset puitteet meriteemaiselle konsertille. “Bränningar” viittaa ruotsinkielessä paitsi meren vaahtoaviin tyrskyihin myös polttavaan kaipuuseen, ja niinpä konsertin laulut kertovat vahvasti myös naisten elämän poltopisteistä; rakkaudesta, elämän luomisesta ja jatkumisesta.

    Konsertin päättävän “Andetag”-laulun sanoin:

    ”Eräänä päivänä sinäkin olet yksi heistä, jotka elivät kauan sitten kadonneessa ajassa.

    Tekosi, sanasi ja uskosi kulkevat eteenpäin lastenlastesi veressä.

    Niinkuin meri kantaa aaltoja sylissään, niin elämä kantaa ikuisesti ihmistä”

    ”Bränningar”

    Alvakören, johtaa Nina Fogelberg

    Duo Istanbul: Antti Pesonen,haitari,piano; Mikko Idlax, kontrabasso, kitara

    Duo Istanbul

    Aika:

    18.6.2021 klo 15 konsert

    Konsertin jälkeen museoyhdistyksen tarjoamaa merellistä suolapalaa ja kahvia. Mahdollisuus tutustua museoon ja sen ympäristöön.

    Liput 15/10 (opisk/eläk/työttömät) Alle 12v ilmaiseksi

    Tarjoilu erikseen

  • Mikael Agricola, kääntäjä ja kirjailija

    Kai Niemisen puheenvuoro Pernajan kirkossa Agricola-juhlassa 9.4.2022


    Marja Itkonen-Kaila on tutkinut Agricolan raamatunkäännöksiä ja osoittanut, että Agricola hallitsi sekä latinan että kreikan.

    Kääntäjän ja tulkin työt saattavat päällisin puolin näyttää samalta, mutta niillä on suuri ero. Tiedän sen, koska olen 50-vuotisen kirjallisuuden suomentajan urani aikana silloin tällöin vastentahtoisesti joutunut toimimaan tulkkinakin. Monen muun virkansa ohella Mikael Agricola toimi suomentajana, kuten hyvin tiedämme, itse asiassa juuri siitä hänet tunnemmekin: kielen ammattilaisena, joka tehdessään työtä kirjailijana ja kääntäjänä loi samalla uutta suomenkieltä. Tietääköhän kukaan, minä en ainakaan, mikä Agricolan pohjimmainen kutsumus oli – tai olisiko niin, että hänellä oli lukuisia rinnakkaisia kutsumuksia. Hän oli teologi, kielitieteilijä, opettaja, kirjailija, suomentaja – ja toimissaan muun muassa rehtori, piispa, uskonpuhdistaja ja diplomaatti. Epäilemättä hän joutui tahtoen tai tahtomattaan useaan otteeseen toimimaan tulkkina muutenkin kuin paperille kääntämällä. En tiedä, osasiko Agricola tulkata poliittista puhetta ruotsin ja venäjän kielten välillä viimeisellä matkallaan, mutta luotettuna diplomaattina hän epäilemättä osasi tulkita hallitsijoiden intentioita.

    (lisää…)

  • Agricolasällskapet kallt om våren 2022

    Nåja, sol ute, sol i sinne. Agricolasällskapet har firat Agricoladagen och hållit årsmöte. ”Låt oss glömma de saker som vi inte kan göra något åt och fokusera på vad vi kan påverka, åtminstone i vår närmaste krets: Att vara trygga människor för människor”, skrev ordföranden i sitt medlemsbrev.


    Fantasin fick vingar när den nyskrivna musiktablån Den sista resanvisades i Pernå kyrka i lördags. Kyrkofågeln Araruna (Noora Lintukangas) och textförfattaren, regissören Tuovi Putkonen hade all anledning att lysa av glädje. Foto: Nina Björkman-Nystén

    Kanske var det förhandsinformationen om nya inslag med unga personer som fick publiken i rörelse, uppslutningen var ändå en glad överraskning för arrangörerna. Omkring 150 förväntansfulla personer bänkade sig i god tid i kyrkan, rapporterade Nina Björman-Nystén i Nya Östis om evenemanget i Pernå kyrka under Agricoladagen 9 april.

    Musiktablån. Fem elever från grundskolan i Forsby, uppträdde i en musiktablå, producerad och regisserad av Tuovi Putkonen. Rollen som herr Bertil, barnens lärare spelades av Marko Putkonen, som fyllde kyrkans varje hörn med sin djupa basröst. Ett annat gripande musikinslag var barnens sång till Pentti Hildéns ackompanjemang på luta. Handlingen i denna föreställning var byggd kring ett besök som Mikael Agricola själv (spelad av Keijo Liski) skulle ha gjort i sin hemby (Torsby) under sin resa från Åbo till fredsförhandlingarna i Moskva år 1557.

    Agricola-sällskapets årsmöte. Lördagen 23 april höll Pernå Agricola-sällskap sitt årsmöte i muséet i Forsby. Kai Nieminen återvaldes till ordförande. Tuovi Putkonen, Mikko Idlax, Elina Mieskolainen, Emilia Näri , Marjo Vuokko och Nina Fogelberg fortsätter i styrelsen medan Monica Fuhrer och Mia Aitokari invaldes som nya medlemmar (de ersätter Mikael Böök och Iiris Kalliola) . (korrigerat 26.4.)

    Agricola-mus´éet i Forsby. Muséet hålls för närvarande öppet endast fredagar och lördagar klockan 13-17 med frivilliga krafter efter att Monica Lempa slutat som dess övervakare i början av april. En efterträdare söks.

    Sommarplaner. Agricola-sällskapets traditionella sommarfest anordnas
    en vecka före midsommar, lördagen den 18.6.2022. Festplats är Skärgårdsmuséet i Rönnäs.

    Det tidsenliga på Agricolafesten hade gott stöd i musiken, Pentti Hildén framförde flera stycken på luta. Herr Bertil (Marko Putkonen) välsignade Mikael Agricola (Keijo Liski) inför den viktiga resan till Moskva. Foto: Nina Björkman-Nystén