Agricola-museon avajaiset 10.7.2020

Teksti: Tuovi Putkonen

Pernajan kulttuurilautakunta ja kunta olivat hyvin edistyksellisiä 1990-luvun alussa, reilut 25 vuotta sitten. Silloin perustettiin Agricola-projekti, koska haluttiin löytää uutta tietoa arkeologian avulla Pernajan maaperästä. Tavoitteena oli Pernajan ilmeen kirkastaminen ja matkailun edistäminen. Arkeologiset kaivaukset maaseudulla olivat siihen aikaan harvinaisia. Pernaja oli mukana etujoukoissa rahoittamassa kaivauksia yhdessä Turun yliopiston kanssa. Niihin osallistui myöhemmin myös Pernajan Agricola-seura.

Vuonna 2007 Agricola-juhlavuonna pappilan päädyssä avattiin sitten museonäyttely, jossa arkeologisia esineitä esiteltiin löytöpaikkansa lähellä. Se oli avoinna vajaat kolme vuotta. Pernajan Agricola-seura joutui harmikseen toteamaan, että museo purettiin tammikuussa 2010 kuntaliitoksen jälkeen, arkeologiset esineet varastoitiin Loviisan museoon ja muu Agricola-aineisto Pernajan kirjastoon Agricolan muistohuoneeseen.

Meillä on nyt ilo näyttää taas Pernajan kirkonkylän maaperästä löydetyt ja Loviisan museon varastosta esiin kaivetut esineet vitriineissä uudessa museossamme. Peräti viisi meidän näyttelymme esineistä on niin merkittäviä, että ne halutaan mukaan Kansallismuseon ensi keväänä uusittavaan pysyvään näyttelyyn. Sanoin Museoviraston konservaattori-arkeologille kun hän tarkasti esineet, että te viette meiltä parhaat. Hän vastasi, että olkaa ylpeitä siitä että me tahdomme Pernajan löytöjä.

Myös eräät yksityishenkilöt ovat lainanneet esineitään. Kiitos heille kaikille.

Olemme myös koonneet ja nitoneet yhdentoista vuoden aikana tehdyt kaivausraportit, ja Pernajan kirjasto sai eilen niistä omat kappaleensa. Raportit olivat kuntaliitoksen jälkeisessä myllerryksessä unohtuneet muovikassiin kirjaston varastoon, josta ne löysin. Arkeologi Hanna-Maria Pellisen kirjan Matka Mikael Agricolan aikaan – Resa till Mikael Agricolas tid voi ostaa museosta,

Vielä haluan tuoda esiin asian, jota historian harrastajana olen pohtinut. Miksi historialliset esineet ovat tärkeitä? Kirjalliset lähteet kertovat sodista ja hallitsijoista, oikeudenkäynneistä ja vallanpitäjistä mutta Arkeologisissa löydöissä tavataan keskiaikainen luuhammasharjalla hampaitaan puhdistava tai rautaisella korvalusikkahammastikulla lihan syitä hampaistaan kaiveleva ihminen ja luppoaikanaan luisilla pelimerkeillä pelaava. Arkeologiset esineet kertovat tarinaa tavallisten ihmisten arkipäivästä.

Pernajan Agricola-seura toivoo, että kaikki pernajalaiset eli loviisalaiset tietävät, että yksi Suomen suurmiehistä, Mikael Agricola on Pernajan suuri poika. Me toivomme, että myös koulut löytävät museonäyttelymme ja kävijät saavat elämyksiä Mikael Agricolan ajasta ja hänen työstään suomen kielen ja kirjallisuuden isänä ja Suomen reformaattorina.